Tämä kirjoitus on TAMKin ammatillisen opettajankoulutuksen valmistumisjuhlassa 16.12. 2015 pitämäni puhe.
Monet kansainväliset tutkimukset osoittavat että suomalainen koulutusjärjestelmä on hyvä ja opettajat ovat osaavia. Tunnetuimmat vertailevat tutkimukset ovat PISA tutkimus joka selvittää nuorten osaamista sekä PIAAC tutkimus joka selvittää 16-65 vuotiaiden aikuisten osaamista. Molemmissa tutkimuksissa Suomi on menestyjä. Vuonna 2009 Harvard Business Review sijoitti Suomen sijalle 2 innovation groups of the workd -vertailussa. Global Innovation Index ja the Economist Intelligence Unit ovat sijoittaneet Suomen sijalle 3 vuonna 2009 ja sijalle 5 vuonna 2014 global innovations -vertailussa. World Economic Forum puolestaan sijoitti Suomen ykköseksi vuonna 2009 ja neljännelle sijalle vuonna 2014/2015 vaihteessa best education and courses in the world -listalla. 21.11.2015 ilmestyi OECD:n koulutusvertailu Education at a Glance. Raportti on luettavissa mm. opetus- ja kulttuuriministeriön nettisivuilta. Raportissa on yksityiskohtaista vertailevaa tietoa eri maiden koulutuksiin liittyen. Siihen kannattaa tutustua. Se, että Suomi jatkuvasti sijoittuu maailman parhaimmistoon koulutusta ja sitä lähellä olevien alojen vertailussa ei varmaankaan ole langennut meille vahingossa. Menestys ei myöskään voi selittyä yksittäisillä viime aikoina tapahtuneilla asioilla.
Kansainvälinen menestyminen herättää kysymyksiä. Miten meidän tulisi hyödyntää koulutuksen ja opettajuuden hyvä maine maailmalla? Miten tämä tilanne voi parhaalla mahdollisella tavalla auttaa Suomea kansainvälisessä kilpailussa? Minulla on ollut mahdollisuus olla mukana kansainvälisillä foorumeilla, erilaisissa konferensseissa sekä tilaisuuksissa, joissa Suomen ja TAMKin opettajankoulutusosaamista on esitelty ja markkinoitu ulkomailla. Oma kokemukseni näissä tilanteissa vahvistaa kiistattomasti sen, että maineemme koulutuksen ykkösmaana maailmassa on erittäin vahva. Meillä on kansakuntana nyt mahdollisuus ja tilaus jakaa osaamistamme koulutusviennin kautta. Esimerkiksi Kiina ja muut Kauko-Idän maat sekä latinalainen Amerikka etsivät hyviä malleja omien koulutusjärjestelmiensä kehittämisen pohjaksi. Suomalaiselle koulutukselle tällainen kehitys voi avata myös taloudellisesti tuottavaa liiketoimintaa, joka on kansallisesti merkittävää. Myös Euroopassa Suomi on erittäin varteenotettava yhteistyökumppani. Koulutukseen kohdistuvien leikkausten vuoksi meidän on myös ponnisteltava sen eteen, että opettajille riittää Suomessa työtä. Osalle opettajista, esimerkiksi osalle teistä tänään valmistuvista opettajista ja erityisopettajista, työllistyminen koulutusviennin tehtäviin on hyvinkin todennäköistä ainakin osana tehtäväkenttäänne. Mutta liiketoiminnan lisäksi merkittävä asia on se, että meillä on pienenä sivistysvaltiona mahdollisuus luoda koulutusmahdollisuuksia, jotka digitaalisen teknologian avulla ovat saavutettavissa sellaisiinkin maailmankolkkiin, joissa koulutus ei ole perinteisesti ollut kaikkein saavutettavissa. Koulutuksen leviäminen kaikkialle vaikuttaa moneen asiaan enemmän kuin ehkä arvaammekaan. Koulutustason nousu lisää sukupuolten välistä tasa-arvoa, vähentää väestöräjähdystä ja lisää vaurautta. Nämä ovat idealistisia ajatuksia mutta historia on osoittanut, että kansakunnan hyvinvointi on riippuvainen koulutustasosta. Suomi voi olla omalta osaltaan vahvasti mukana tässä kehityksessä. Meillä on nyt siihen optio olemassa. Käytetään se.
Koulutusvienti on haasteellista työtä. Siihen on määrätietoisesti luotava edellytyksiä. Maan hallitus on julkisuudessa esittänyt tahtonsa koulutusviennin esteiden poistamisesta. Myös TAOKissa on koulutusviennin edellytyksiin panostettu viimeisten vuosien aikana käynnistämällä englanninkielinen opettajankoulutus, jossa moduulirakenne tukee myös sen soveltamista eri laajuisiin ulkomaille myytäviin koulutuskokonaisuuksiin. TAOKin opettajat ovat kohentaneet kielitaitoaan monin eri tavoin kurssien ja kansainvälisen vaihtotoiminnan kautta. Nämä kaikki asiat vievät meitä eteenpäin koulutuksen vientitoiminnan suunnassa. Olemme saaneet erittäin hyviä palautteita ja kokeneet onnistumista brasilialaisten ja kiinalaisten opettajankoulutusryhmien kanssa työskentelystä. TAMK EDU tekee lisäksi jatkuvasti markkinointia ja toteuttaa koulutusta 21st Century Educators konseptin puitteissa, jossa siinäkin TAMKin ammatillinen opettajankoulutus on kiinteästi mukana.
Menestys herättää lisää kysymyksiä. Mistä menestys on peräisin? 1800-luvun lopulla, joskus niihin aikoihin, kun Helsinkiin perustettiin ensimmäinen ammattikoulu (1899) suomalainen ammattikoulutuksen pioneeri Jalmari Kekkonen kehitti opetussuunnitelman, jossa korostuivat opiskelijakeskeinen toimintatapa ja työpajat. Hänen mukaansa suunnitteleminen ja asioiden tekeminen käytännössä motivoi opiskelijoita enemmän kuin vain luokkaopetus. Korostan, että tämä tapahtui 1800-luvun lopulla. 1900-luvun alkupuoliskolla suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakennuspilarina oli koulutus ja sivistys. Suomen valtion koulutuspolitiikkaa on aina leimannut yhdenvertaisuuden periaate. Valtion koulutuspolitiikka takaa kaikille Suomessa asuville yhtäläisen mahdollisuuden kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Koulutuksen kehittämiseen liittyvät linjaukset määritellään nykyisessä hallitusohjelmassa ja valtioneuvoston joka neljäs vuosi hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa. Näihin linjauksiin koulut sitten itse omilla suunnitelmillaan vastaavat ja käyvät keskustelua ministeriön kanssa. Seurannassa keskeistä on vaikuttavuuden arviointi. Tässä tomintatavassa ilmenee mielestäni määrätietoista kansallista kehittämistä sekä samanaikaisesti suuren vapauden ja autonomian toteutumista koulujen osalta. Suomalaisessa koulutuspoliittisessa toiminnassa heijastuu luottamus ja valinnan vapaus eikä määrääminen ja kontrolli. Luottamus herättää innostusta, kontrolli aiheuttaa pelkoa. Voin väittää, että tämä toimintatapa on ollut myös keskeinen menestyksen tuoja. Opettajan ammatti on meillä arvostettu ja näin on ollut aina. Samoin oppilaita on ajateltu ja kohdeltu yksilöinä kautta historiamme. Opetusmenetelmät ja käsitykset oppimisesta ovat heijastaneet aikaansa ja vaikka ehkä nyt pidämme entisaikaisia opetusmenetelmiä tehottomina behavioristisen oppimiskäsityksen tuotteina, ne ovat edustaneet aikansa parasta käsitystä eikä siihen yhteiskunnalliseen kontekstiin olisi ollut mahdollista istuttaa nykyisen kaltaisia oppimismenetelmiä. Varmaankin Jalmari Kekkosen OPS ei meidän silmissämme näkyisi kovin modernina, vaikka sen taustalla olikin käsitys opiskelijakeskeisen toiminnan merkityksestä.
Koulutus kohtaa uusia haasteita. Online Education Berlin konferenssissa, joka on suurin vuosittainen koulutusalan konferenssi Euroopassa, eräs esittäjistä aloitti sanomalla, että tällä hetkellä kehitys on hitaampaa kuin koskaan tämän jälkeen. Voimme ajatella, että nyt mennään vauhdikkaasti uusiin asioihin, mutta hänen mukaansa vauhti kuitenkin vielä tästä kiihtyy. Formaalin koulutuksen oheen on nopeasti kehittymässä muita mahdollisuuksia oppimiseen kuten avoimet MOOCit. Työssäolon opinnollistaminen osaksi tutkintoa tuottavaa koulutusta puhututtaa muuallakin kuin meillä Suomessa. Tässä vain muutamia haasteita, joita tulemme kohtaamaan. Meidän tehtävänämme on huolehtia kaikilla tasoilla, maan hallituksesta lähtien, että Suomi menestyy jatkossakin kovenevassa kilpailussa laadukkaasta koulutuksesta yhä heterogeenisemmassa ja monikulttuurisemmassa suomalaisessa yhteiskunnassa.
Toivotan onnea ja menestystä teille kaikille valmistuville uusille ammatillisille opettajille ja erityisopettajille. Kaikille TAOKilaisille haluan esittää kiitokseni hyvästä työstä ja hyvän yhteishengen rakentamisesta koko kuluneen vuoden aikana. Ja lopuksi vielä hyvää ja rauhallista Joulun aikaan jokaiselle.
