Tulevaisuuden osaamista kartoittamassa

Asenteiden kehittäminen, poikien ja miesten elinikäisen oppimisen polkujen vahvistaminen sekä yrittäjyyden edistäminen. Tässä lista muutamista kirjoittajalle tärkeimmistä ja mielenkiintoisimmista kehittämisteemoista, joita Osaavia ammattilaisia tulevaisuuden työtehtäviin -kutsuseminaarissa TAMKin Mediapoliksen kampuksella 6.10. käsiteltiin. Tilaisuudessa oli useita upeita puhujia, joiden yhteisenä teemana oli osaaminen tulevaisuudessa. Kutsuseminaari päättyi verkostokahveihin ja päivän teemaan liittyvien esittelypisteiden vierailuihin.

Näyttötutkinnoissa oppijan asenne on Sokoksen myyntipäällikkö Tuija Laaksosen mukaan ratkaisevassa roolissa valmistumisen jälkeisen työllistymisen kannalta, jolloin asenteiden kehittäminen on yksi koulutuksen tulevaisuuden haasteista. Työttömyyden lisääntyessä ja kilpailun kiristyessä jäljelle jäävistä työpaikoista asenteen merkitys uudelleen työllistymiselle tai itsensä työllistämiselle korostuu entisestään. Kansanedustaja Olli-Poika Parviainen korostikin yrittäjyyden edistämisen tarvetta, sillä nykyinen työelämä ei enää takaa koulutuksen jälkeistä pysyvää palkkatyötä, vaan yrittäjyyden erilaiset muodot tulevat lisääntymään. Tämä haastaa koulutusta panostamaan oppimisen valmiuksien saavuttamiseen ja elinikäisen oppimisen idean sisäistämiseen. Elinikäinen oppiminen on ollut teemana tuttu jo jonkin aikaa, mutta erityisesti pojat ja miehet tarvitsisivat tukea uusien oppimisen polkujen löytämiseen.

Keskustelut osaamisen kehittämisestä ja haasteista sekä erilaisista käynnissä olevista hankkeista jatkuivat verkostokahveilla ja esittelypisteillä. Kuvassa keskustelua oppisopimuksesta ja Opsorekry –työnantajapalvelusta Tredun esittelypisteellä.

Ammatillinen opettaja oli taitava verkostoituja

Opettaja on yhteiskunnallinen vaikuttaja, jonka työtä ohjaavat erilaiset lait ja asetukset. Elokuun alussa tuli voimaan uudistettu laki oppilas- ja opiskelijahuollosta (1287/2013). Laki korostaa opiskelijan oikeuksia ja hyvä näin. Laki kuitenkin estää normaalia tiedonkulkua oppilaitoksessa ja työelämän verkostoissa. Opiskelijahuoltolain uudistuksen myötä opiskelijan asioista ei saa enää keskustella verkostojen kesken, ei edes toisten opettajien kanssa. Ammatillinen opettaja kokee olevansa yksin, eikä opiskelijan etua ole enää mahdollista ajaa verkostojen yhteistyöllä. Ammatillisina opettajina huolemme kohdistuu opiskelijoihin, jotka hyötyisivät moniammatillisesta tuesta koulutuksen aikana ja tarvitsisivat aitoja kontakteja työelämään. Oppilaitoksen kyky auttaa opiskelijaa on rajallista, jos oppilas ei itse osaa hakea apua.

Ammatillisen opettajan yksi tärkeä osaamisen alue on ollut kyky luoda ympärilleen vahva verkosto, jonka tarkoituksena on auttaa opiskelijaa opiskelujen aikana. Verkostoon kuuluvat niin oppilaitoksen henkilökuntaa, kuten sairaanhoitaja, opinto-ohjaajia, kuraattoreita, toisia opettajia kuin työelämän edustajiakin. Parhaimmillaan verkoston yhteistyö on auttanut nuorta vaikeasta elämäntilanteesta huolimatta hankkimaan ammatin.

Opiskelijoiden työelämäjakson aikana opettajan ja yritysten yhteistyö on ollut tärkeässä roolissa. Opettaja on käyttänyt verkostojaan, mikäli opiskelijat eivät itse ole saaneet hankittua harjoittelupaikkaa. Luottamus on verkoston sisällä ensiarvoisen tärkeää. Työnantajan on voitava luottaa siihen, että opiskelijan opinnot ovat edenneet suunnitelman mukaisesti ja mikäli näin ei ole, niin mitä opintokokonaisuuksia opiskelijalta puuttuu luokkatovereihin verrattuna. Opiskelijoiden persoonallisuuden piirteistä on myös välillä voitava keskustella, jottei yrityksissä turhaan eristetä ujoa opiskelijaa tai anneta liikaa vastuuta sosiaalisesti lahjakkaammalle oppilaalle. Luottamuksen puute opettajan ja työnantajan välillä voi pahimmillaan johtaa siihen, että työnantaja voi vetäytyä yhteistyöstä oppilaitoksen kanssa ja jättää ottamatta harjoittelijoita, koska luottamusta opettajaan ja oppilaitokseen ei ole.

Uudistettu laki oppilas- ja opiskelijahuollosta ei mielestämme ole ottanut riittävästi huomioon 16-vuotiaita ammattikoululaisia, jotka tarvitsevat tukea ja ohjausta opinnoissaan. Eikä se ota huomioon ammatillista opettajaa, joka jää yksin miettimään ratkaisuja auttaa oppilasta. Tärkeä opettajien välinen keskustelu oppilaasta ei enää lain myötä ole mahdollista.

Kirjoittajina TAOKK-opiskelijat Raini Kiukas, Hanna Aho, Juha Periviita, Mikko Raitinpää ja Erkki Kiviniemi