Opettajankoulutus oli huima kokemus!

Timo Parkkinen
Ammatillinen opettajankoulutus Kurussa 1992

Nykyinen työtehtäväni on toimia johtajana Tampereen ammattikorkeakoulussa rakentaminen ja ympäristöteknologia -yksikössä.

1990-luvun alku oli vasta valmistuneelle metsänhoitajalle haastavaa aikaa. Työpaikkoja oli tarjolla varsin vähän. Lama painoi päälle. Olin onnistunut kuitenkin saamaan töitä eri puolilta Suomea metsäsuunnittelun, metsänparannuksen ja puunkorjuun tehtävissä jo ennen valmistumistani ja sen jälkeen. Olin poikamies ja hain paikkaani. Päädyin lähes sattumalta Ilmajoen maatalousoppilaitoksen metsätalouden opettajan sijaiseksi ja huomasin pitäväni todella paljon opettajan työstä. Hain ja pääsin opettajankoulutukseen. Suoritin ammatillisen opettajankoulutuksen Kurun metsäoppilaitoksessa vuonna 1991 - 92 kansainvälisellä kurssilla.

Opettajankoulutus oli huima kokemus! Koulutus toteutettiin päivätoteutuksena ja olimme hyvin tiiviisti yhdessä 8 kuukautta Kurussa. Ryhmämme oli luvalla sanoen rönsyilevä ja toimelias myös vapaa-aikana. Kurssilla olivat mm. nykyinen Lapin ammattikorkeakoulun rehtori Martti Lampela, TAMKin metsätalouden lehtori Petri Keto-Tokoi, Karelia-ammattikorkeakoulun vararehtori Pekka Auvinen, Metsähallituksen kestävän kehityksen päällikkö Antti Otsamo ja jo edesmennyt TAMKin opettajankouluttaja ja Tredun kehitysjohtaja Hannu Salakari. Huimia ja erilaisia persoonia koko sakki!

Opettajankoulutuksen kokokohta oli opetusharjoittelu. Kurun normaalimetsäoppilaitos oli vahvasti mukana Eteläisen Afrikan SADC-maiden metsäkoulujen kehittämisessä 1990-luvulla. Kansainvälinen opettajankoulutus oli osa tätä hanketta. Siksipä opiskeluun kuului ulkomaan komennus. Minä ja Pekka Auvinen pääsimme tekemään osan opetusharjoittelusta Tansaniassa Forestry Training Institute Olmotonyissä. Sitä aikaa en unohda koskaan. Opetusharjoittelun lisäksi mieliin ovat jääneet vapaa-ajalla tehdyt retket Serengetiin, Mombasaan ja nousu Mount Merun huipulle (4562 m).

Opetusnäytteeni oli Mount Merun rinteellä pidetty tunti suunnatusta puun kaadosta kirveen ja kahden miehen justeerin avulla. Seuraajina oli joukko innostuneita tansanialaisia opiskelijoita ja metsäopettajia sekä opettajankouluttajat Kari Kekkonen ja Lea Lepola. Hikeä pukkasi 30 asteen lämpötilassa auringon paistaessa suoraan ylhäältä.

Innostuin kansainvälisyydestä niin, että hain opettajankoulutuksen jälkeen opiskelijaksi Melbournen yliopistoon. Sain paikan. Kun olin varmistamassa lentoja Australiaan, Kimmo Ritalahti soitti ja tarjosi työtä Kurun metsäoppilaitokselta. Otin pestin ja sillä tiellä olen. On hauska spekuloida jälkikäteen, millainen elämänpolku olisi ollut, jos minusta olisi tullut trooppisten metsien hoidon ja puunkorjuun asiantuntija. Niin se käy!

Opettajankoulutus avasi minulle uusia mahdollisuuksia. Se rohkaisi kokeilemaan ja laajentamaan omaa suppeahkoa kuplaani. Huomaan myös, että opettajankoulutuksesta ja opettajuudesta on ollut suuri hyöty myös nykyisissä esimiestehtävissä.

Timo Parkkinen

Opettajankoulutusta kehitysyhteistyöhankkeessa

Eveliina Asikainen
Ammatillinen opettajankoulutus Kurussa 1994

Opiskellessani biologiaa ja metsänhoitoa 1980-luvun lopulla Joensuun yliopistossa näin itseni pikemminkin tutkijana kuin opettajana. Opintojen loppuvaiheessa hain kuitenkin opettajan sijaisuutta kansanopistosta, tehtävä oli ympäristöaineiden opettaja.

Kansanopisto, tarkemmin Hengitysliiton ylläpitämä Hoikan opisto osoittautui upean yhteisölliseksi työpaikaksi ja sijaisuus muuttui vakituiseksi toimeksi. Työ lukuvuoden mittaisen ympäristö ja yhteiskunta -kurssin vastaavana opettajana sisälsi paljon vastuuta, mutta myös vapautta toteuttaa omia ideoita, kunhan Turun yliopiston ympäristönsuojelun appron kurssit saatiin sisällytettyä ohjelmaan.

Aloin pohtia, missä suorittaisin opettajan opinnot. Metsäalan tausta johti tutkimaan Kurun normaalimetsäoppilaitoksen mahdollisuuksia. Kun siellä oli vielä alkamassa kehitysmaasuuntautunut opettajankoulutus, totesin, että tänne täytyy hakea.

Koulutus itsessään oli osa kehitysyhteistyöhanketta. Syyslukukaudella 1993 seitsemän suomalaisen opiskelijan kanssa opettajaopintoja teki noin 10 metsäalan ammattilaista Etelä-Amerikasta, Afrikasta ja Kaakkois-Aasiasta. Joulun alla kansainväliset ystävämme saivat todistuksensa ja lähtivät kotimaihinsa. Olen myöhemmin tavannut malesialaista ja thaimaalaista osallistujaa, kun he ovat olleet kansainvälisissä tehtävissä Suomessa.

Tammikuun lopulla 1994 lähdin yhdessä kurssikaverini Varpu Voipion kanssa kuudeksi viikoksi Owambolle Namibiaan opetusharjoitteluun. Ogongon maatalousoppilaitoksessa oli käynnissä suomalainen kehitysyhteistyöprojekti, jossa käynnistettiin metsäalan koulutusta. Hankkeessa oli töissä suomalaisia sekä Suomessa opettajankoulutuksensa saaneet opettajat Sudanista ja Nicaraguasta.

Opettajankoulutus monikulttuurisessa ryhmässä ja mahdollisuus tehdä harjoittelu kehitysmaassa avarsi omaa maailmankuvaa valtavasti. Suurin oppi oli varmasti suhtautuminen tilanteisiin avoimin mielin, joustavasti, mutta kuitenkin tarkkaavasti. Toiseksi englannin kielestä tuli luonteva opetus- ja työkieli.

Opettajankoulutuksen lisäksi toinen merkittävä opettajuuttani kehittänyt prosessi on ollut väitöskirjan tekeminen Tampereen yliopiston ympäristöpolitiikan oppiaineeseen. Siihen kuului lähes viikoittainen professori Yrjö Hailan johtama monitieteinen seminaari, jossa keskusteltiin työn alla olevista artikkeleista. Opimme palautteen antamista ja vastaanottamista sekä tieteellistä kirjoittamista.

TAMKissa aloin opettaa samaan aikaan kun tein väitöskirjaa, aluksi tuntiopettajana vuonna 2006 ja vuodesta 2010 alkaen päätoimisena. Biologian, metsätalouden ja ympäristöpolitiikan tausta sekä valmius opettaa englanniksi ovat tarjonneet minulle monipuolisia tehtäviä metsätalouden ja environmental engineering -koulutuksessa. Ymmärrys tieteellisestä prosessista ja valmennuksellinen ote ovat olleet suureksi avuksi, kun olen ohjannut opinnäytetöitä ja suunnitellut YAMK-opintoja. Kansanopistotaustasta kumpuaa halu olla kehittämässä työpaikkaa yhteisönä. Sitä olen toteuttanut TAMKin kestävän kehityksen ryhmän puheenjohtajana vuodesta 2012 alkaen.

Eveliina Asikainen

Kasainvälistä opettajankoulutusta

Aura Loikkanen
Ammatillinen opettajankoulutus Kurussa 1995

Työskentelen nykyisin Tampereen ammattikorkeakoulussa korkeakoulupalveluiden johtajana.

Tarvitsin elämässäni 90-luvun alussa uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Hakeuduin ja pääsin opettajankoulutukseen. Suoritin ammatillisen opettajankoulutuksen Kurun metsäoppilaitoksessa vuonna 1994 - 95 kansainvälisellä kurssilla. Kurssillamme oli osallistujia kaikkiaan 14 eri maasta, joiden kanssa Suomella oli kehitysyhteistyötä. Opetusharjoitteluni suoritin Pohjois-Namibiassa
Ogongon maatalousoppilaitoksessa.

Olin irtisanonut itseni ennen opintojen aloittamista pystyäkseni opiskelemaan täysipäiväisesti ja toisella paikkakunnalla. Valmistuttuani opettajaksi työskentelin tiedotusalalla – jaoin Aamulehteä. Sain kuitenkin pian kutsun tulla opettamaan Kuruun seuraavaan kansainväliseen opettajankoulutukseen ja sitten määräaikaiseksi opettajaksi kansainväliseen metsätalousinsinöörikoulutukseen.

Kurun metsäoppilaitoksen metsätalousinsinöörikoulutus liitettiin osaksi Tampereen ammattikorkeakoulua (TAMK) 1996. Siirryin mukana TAMKin palvelukseen ja Tampereelle. Seuraavan kymmenen vuoden aikana kehitimme koulutusta ja siirryimme mm. koko opetussuunnitelman tasolla ongelmaperustaiseen oppimiseen. Loppuajasta toimin koulutuspäällikkönä. Sittemmin, vähän vastentahtoisesti, siirryin koulutusjohtajan viransijaiseksi ja kehitysjohtajaksi. TAMKin ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun fuusiossa päädyin vastaamaan korkeakoulupalveluista.

Opettajankoulutus todella avasi minulle uusia mahdollisuuksia. Minulle merkittävintä opettajankoulutuksessa oli monikulttuurinen ryhmämme ja opetusharjoittelu Namibiassa. Omat näkemykset, arvot ja asenteet joutuivat haastetuksi. Sain koulutuksessa työkalut opettajan uran käynnistämiseen ja myöhemmin täydennyskoulutuksella lisää ymmärrystä oppimisprosessista ja sen ohjaamisesta. Opettajankoulutuksesta ja -kokemuksesta on ollut suuri hyöty myös esimiestehtävissä. Nykyisessä työssäni saan ajoittain vetää ryhmätilanteita ja opetustilanteita. Niistä nautin. Opiskelijoidemme kanssa haluaisin olla enemmän tekemisissä.

Aura Loikkanen

Our summer trainees are working on real guidance cases

TAOK's trainees from the Czech University of Life Sciences have been busy working with, among other things, Floworks projects. During the summer, they are putting their vocational guidance studies to the test holding professional interview sessions to students working on various projects at Floworks. 

Here are Alena's and Jana's experiences from working with TAOK and Floworks so far:

Photo: Floworks

Hi!

Jana and Alena again.

In the beginning of our stay, we got an opportunity to attend the project at Floworks and do some practical training there. When the project was introduced to us, we were in awe. Practical training, during summer, people from different countries and universities, working together and creating real things for real clients. The idea sounded awesome. And we wanted to know everything about that from the students involved in the projects.

The Flowork coaches, Jussi and Eija, helped us create open questions to manage the semi-structured debate with the student groups working on the projects. Their tips and recommendations were very helpful and they explained why it is important to ask questions that do not force the students to answer in a certain way. In practice, of course, that’s a different story. It will probably take a lot of practice until we learn to ask the right questions. But the discussions with the groups are great practice. 

"We have a safe space to make mistakes and learn from them which is amazing."

But this realization came later. Before we started, the fact that we should “facilitate” some groups without any qualification to do so was paralyzing. We had only theory from our studies at the Czech University of Life Sciences. During our debates, we are still learning to ask the right questions and be aware that there are no wrong answers, to improvise, to catch the important point, to maintain the discussion, to schedule the meetings and talk without barriers and shyness.

We will definitely use these soft skills later on in our day to day life and we are grateful for this opportunity to leave our comfort zone every now and then.

Cheers!

Yours,

Czech girls

Greetings from TAOK trainees!

Hello TAMK!

We are Alena and Jana – two students from the Czech Republic. We are trainees at TAMK. In our country, we study at the Czech University of Life Sciences, our bachelor programme is called Guidance in Vocational Education.

We arrived in Tampere on 31th May, so we have now been here for more than a week. During our first week, we managed to get lost a few times, get confused by your buses, meet loads of new people but most importantly – we totally fell in love with your city!

We definitely agree with the nickname that locals gave to Tampere – Manchester – but not because of the brick buildings, but we think that it is due to the constantly changing weather.

A lot of things surprised us. For example, the gambling situation here. The gambling machines are everywhere. And we are not sure what to think of it…. you must get paid a lot. ;)

The fact that Finns seem to drink milk and coffee with every meal was also surprising. And maybe, if the buses could start to announce the next stop, it would be less confusing and we would not have to be so nervous that we would forgotten to press the button and miss our stop. Thanks!

Maybe the last weird thing that is worth mentioning - everybody here is very welcoming and helpful. (Forget the stereotype that Finns are “antisocial”. You are not! ;) ) And almost everybody can speak English. Even if we find somebody that can’t, there is always some other person prepared to happily help us.

Thank you for having us!

Alenka and Janička 

Oi, tudo bem?

Aurinko ja ihmiset ovat kuumia Brasiliassa. Kun yli neljäkymmentä brasilialaista kasvatusalan ammattilaista esiopetuksesta lukiokoulutukseen saadaan työskentelemään yhteistoiminnallisesti, on ilmassa ääntä ja tunnetta.

Tampereen ammattikorkeakoulu ja Hämeen ammattikorkeakoulu saivat mahdollisuuden toteuttaa kolme opetushenkilöstön täydennyskoulutusohjelmaa Brasiliassa maaliskuussa 2017. Olin matkassa mukana TAMK:n kouluttajana, HAMK:sta kouluttajana sokeritoppamaassa oli yliopettaja Irma Kunnari ja kullanarvoisena asiantuntija-assistenttinamme koko kolmen viikon round-tripin ajan mukanamme matkusti Jamyille Ouverney-King, yksi TAMK/HAMK VET-ohjelman suorittaneista brasilialaisopettajista. Ilman Jamyillea olisimme todennäköisesti a) eksyneet b) hukanneet passimme/lentolippumme c) tulleet sekä ryöstetyiksi että huijatuiksi. Tosin varoitteluista ja ennakkopelotteluista huolimatta kokonaistunnelmaksi Brasilian viikoistamme jäi lähinnä vieraanvaraisuus ja ystävällisyys.

Koulutus toteutettiin kolmena intensiiviviikkona kolmella eri paikkakunnalla: Rio de Janeiron lähellä sijaitsevassa öljykaupunki Macaessa, dyyneistään kuuluisassa Natalissa sekä Sao Paulon lähettyvillä ilmailukaupunki Sao Jose dos Campoksessa. Jokaisessa ryhmässä oli reilut neljäkymmentä opetusalan toimijaa Salesiana-yksityiskouluista. Salesiana-koulut ovat katolisen salesiaani-sääntökunnan ylläpitämiä kouluja ja niitä on eri puolilla maailmaa yli tuhat, kaikilla kouluasteilla.

Koulutusviikkojen osallistujat työskentelivät varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Heitä kiinnostivat erityisesti opettajien ja koulujen mahdollisuudet toimia luovasti opetussuunnitelman rajoissa, projekti-/ilmiöoppiminen, oppijakeskeisyys ja kompetenssiperustaisuus opetussuunnitelmissa, yhteistoiminnalliset menetelmät ja opettajuuden muutos. Kaikki teemat olivat meille hyvin tuttuja suomalaisen koulutusjärjestelmän muutoksen tiimoilta sekä opettajuuden ja valmentavan muutosagenttiopettajuuden näkökulmista. Yhden päivän teemana oli myös e-oppimisympäristöt ja harjoittelimmekin innokkaasti erilaisten sähköisten oppimista tukevien ohjelmien käyttöä.

Kaikissa kolmessa koulutusryhmässä yli neljänkymmenen hengen joukko jaettiin noin seitsemään kehitysryhmään, joiden tehtävänä on edistää ryhmän tuottamaa kehittämistehtävää kahden intensiivijaksoa seuraavan kuukauden aikana. Toukokuun lopulla järjestämme suuren palautesession verkossa, jolloin kehittämisryhmät saavat esitellä aikaansaannoksiaan. Kaikilla kolmella koulutusryhmällä on oma Whatsapp-rinkinsä ja niissä käytävän portugalinkielisen keskustelun pohjalta tuntuu siltä, että ryhmät työskentelevät innokkaasti.

 Millaista siellä Brasiliassa sitten oli, kyselevät kollegat ja siviilituttavat.

Brasiliassa oli kuumaa, ruoka oli hyvää ja sitä oli totta vieköön riittävästi, ihmiset olivat ystävällisiä ja kovaäänisiä, aurinko laski nopeasti niin, että koulutuspäivän jälkeinen ulkoilu oli hämärän hyssyä, opettajat olivat sitoutuneita ja halukkaita kehittämään opetustaan opiskelijalähtöisemmäksi, ilmiöoppiminen kiinnosti heitä ja he halusivat häivyttää oppiaineiden välisiä rajoja, lapset olivat iloisia ja tuttavallisia, hedelmät olivat tuoreita ja monipuolisia, päivämme alkoivat rukouksin ja saamamme palaute oli liikuttavaa ja rohkaisevaa. Vaikka matka oli hyvin raskas ja työteliäs, vapaat sunnuntait palauttivat meitä sopivasti, ja nyt kun reilu viikko on kulunut, olisin valmis vaikka lähtemään uudelleen.

Juha Lahtinen, TAOK

Elective study: International Education Professional Discussion

We have just completed a collaboration with students from TAMK and Staffordshire University (England).  The purpose the project was for Finnish and English undergraduate education students to learn about similarities, differences, and possible future developments in each other’s education systems.  We feel that we have a great deal about not only education in different countries but also broader aspects of society and culture as well.  

In the first meeting, the coordinators introduced us to each other, we discussed the timeline of the project and what task needed to be done by both parties. Initially, the meeting time was challenging because members of the Finnish team were in different time zones as shown on the map below, but our coordinators were able to reschedule meeting times to suit every participant. This shows how technology enables teaching and learning for participants across time zones and borders.

The following week, questions covering topics on school system and curriculum, early years education and special education needs, financing, staff, and assessment were presented by both of Finnish and English students. We discussed the correctness of the questions and our understanding of it, to be able to give the right answers. In the next meeting, we discussed the answers. The answers were sourced online and checked by the coordinator before we presented it. We also had the opportunity to ask more questions for clarification on what we did not understand or needed to know more about. The international project lasted three weeks, then we worked on our conclusions in the Finnish team. The summary of what we learned is below.

In Finland, the government, education ministry and society trust the teachers to do their work in a very independent way, having professional autonomy to facilitate learners’ development throughout the compulsory school system. All teachers must have a Masters degree, so they trusted to assess the students properly. The students only have a standardised national test at the end of their compulsory schooling. 

In England, school teaching is an all-graduate profession but self-governing schools called free schools, academies and independent (fee paying) schools are allowed to employ teachers without an additional teaching qualification. Teachers may have less professional autonomy than in Finland.  Their students who are regularly assessed through nationally based tests which are used to measure the quality of teaching, schools and the overall system. From these, schools are positioned within league tables based on the results. Teachers have to report and review with the head-teacher in case the results are not good and a decline in standards may lead to a visit by Ofsted, who are responsible for measuring quality within schools and nurseries. 

There is a relevant difference between the two countries regarding the age of school starting age. In England, compulsory schooling starts at five, in Finland at seven. In Finland, there is a voluntary play-based preschool for younger children. In Finland from year 2016 on the preschool in kindergarten at the age of six is compulsory.

Regarding the curriculum, in England only local authority maintained schools have to follow the National Curriculum.  Other publically funded schools such as free school and academies do not have to follow this, but the emphasis on national testing leaves limited room for autonomy.  Fee paying schools do not have to follow the National Curriculum and also can chose how they participate in national assessments.  In England, the assessment focus is on mathematics and literacy.  However, many critics of the curriculum have argued that this has devalued the importance of creative subjects.  In Finland, the curriculum is children based, supporting first the well-being through comprehensibility, manageability and meaningfulness. 

The atmosphere of teaching is very different in the two compared countries. Finnish schools are less formal and more relaxed than in England. This cost-free, student-oriented system makes the social mobility much easier. However, it is fair to point out that the number of students in England is almost ten times more, so the system naturally cannot be the same.

There is a big difference between the countries regarding the finance of education. In Finland, there is no tuition fee for domestic and EU students. In England, there are also free elementary and secondary schools. However, the families can have their children educated in fee paying private schools at every education level.

Since the questions addressed different issues, and they are not directly comparable, we felt the best way to present our findings is to summarize them via a self-explanatory table for each country. We hope this way our report might be easily understandable and of benefit to those who would like to know more about the educational system of Finland and England.

EDUCATIVE SYSTEM IN ENGLAND
School system primary (5-11) + secondary (11-18)
State funded schools	Free, inspected, subsidized, 93% students.
Independent sector schools	Fee-based, perceived as more “prestigious”, lower teacher-student ratio, self-regulated (no inspection by education authorities), tax exempted, 7% students.
Similarities and differences across the educative system in the Uk	Wales, Northern Ireland, Scotland and England have their own education system and curricula.
Support for learners with higher capacities	Publicly funded Grammar schools, which are only available in some parts of the country and Independent (fee paying) schools may select students on the basis of academic ability.  The government is currently proposing to expand academic selection across England. Due to OFSTED inspections schools some critics have found that some schools focus on ensuring weak students to fulfil minimum national standards.
Curriculum primary + secondary
Authorities responsible	Office for Standards in Education, Children Service and Skills, OFSTED
Official learning/teaching methods	In theory freedom to teach, though the government has explicitly stated its preference for teacher led, fact-based education. However, the national inspectorate, OFSTED, clearly state in their inspection handbook that they have no preferred teaching method.  Their inspections are informed by the National Curriculum Test results.  These are commonly known as SATs (by which they are known in America where the policy came from)
Minimum subjects taught	Focus on mathematics, literacy, science.  Religious education (multi-faith) is also mandatory.
Teaching
Qualification for teaching in a primary/secondary school	Degree and minimum C grade in English, Maths and Science GCSEs test. Also Qualified Teacher Status is required in some cases.  Prior to training, teachers also have to complete maths and English skills tests to check that their skills are still current. Primary school teachers are not required to have a subject specific degree but secondary school teachers usually have a degree in their specialist subject.
Teachers diversity in the school system	Female dominated in primary school Diverse in secondary school
Teachers role on supporting learner’s value/principles building	Yes, via the so called Fundamental British Values: democracy, rule of law, individual liberty, mutual respect and tolerance.
EDUCATIVE SYSTEM IN FINLAND
Areas of focus for teaching in early years education	Child well-being, education and teaching: joy of learning
Pedagogy within early years classrooms	Child-centered
Type of learning focused	Play-based
Mandatory ratios of adults to children	1 adult for 7 children (3-6 years), 1 adult for 4 children (0-3 years)
Well-being support early years children	Yes, it includes all levels of education
Support Staff
Teaching volunteering opportunities	Yes. More info at: maailmanvaihto.fi
Classroom assistants training	Yes, It requires 1 year of teaching assistant vocational training (40 weeks)
Lunch-time supervisors	Yes, activity performed by classroom assistants
Special Education Needs Disability (SEND)
Training required	Basic teacher (5 years) training allows basic knowledge to deal with SEND children. But to provide individual or group assistance to SEND children a teacher must “Specialize”, this training is voluntary and requires an extra course.
Diagnosis considerations	All starts noticing if something is wrong, then discussing with parents, then depending of the issue involving specialized teacher,  pediatrician and or a psychologist mainly.
SEN classification	In terms of support: General support, deeper support, special support. In relation to children: talented, normal, weak, need special curriculum
Responsible for the delivery	Education provider, usually the concerned municipality
Assessment
Children assessment	Yes, both formative and summative. BUT presented as a “learning experience”. No numerical assessment
How often it takes place	It is meant to take place daily verbally and numerically from 4-10.
Assessment moderation	No, the teacher remains as main responsible.
Assessment revision by principal	No needed, it is rather self-regulated by trust.

We learnt a lot about the 2 education systems, which are very different. The students of both parties were communicating fluently, and both students’ group were well prepared for each meeting; the information was very accurate and very completed. We would like to thank Jori and Duncan for their pedagogical approach for this course.  We really feel have learned and benefited from it.

Small Group work:

TAMK                                :  Adrian, Clement, Victor and Florence

Staffordshire University    :  Claire, Lisa, Myfanwy, Nazmeen, Rebecca and Samantha