Kansanliike soihdunkantajan puolesta?

Nykyisessä ammatillisen opettajankoulutuksen OPSissa on kolme metaforaa, soihdunkantaja, luotsi ja kalastaja, jotka ovat monen mielestä hyviä ja puhuttelevia. Soihdunkantaja (näkökulma 1) oli viimeisen kerran aktiivisena viime syksynä, luotsi (näkökulma 2) tänä keväänä ja kalastaja (näkökulma 3) vielä kerran ensi syksynä. Sen jälkeen ovat nykyiset metaforat taakse jäänyttä elämää...

Vai ovatko sittenkään? Kukaties nouseekin kansanliike metaforien säilyttämisen puolesta. Siihen suuntaan viittaa ainakin Norjasta kantautunut uutinen, joka avautuu seuraavasta linkistä: http://areena.yle.fi/tv/1812995

Uutinen on tuon ohjelman alussa (0-8 min). Tarina on nähtävissä vielä kaksi viikkoa. Lyhyesti tarina on seuraava: Lillehammerin talviolympialaisissa 1994 oli laskettelukisojen vastaiseen rinteeseen hakattu metsäaukko, joka on soihdunkantajan (norj. fakkelmannen) muotoinen. Tuosta metsäaukosta on vuosien mittaan tullut paikkakuntalaisille kovin rakas. Kun metsänomistajat (ymmärrettävästi sinänsä) vuosia myöhemmin halusivat tehdä tiliä hakkaamalla kuviota ympäröivää metsää, asiasta nousi kansanliike, joka vastusti hakkuita. Monet halusivat säästää soihdunkantajan! Motoksi muodostui "saman for fakkelmannen" eli "yhdessä soihdunkantajan puolesta".

Onko siis myös meidän "soihdunkantajamme puolesta" syntymässä kansanliike, joka näkee metaforien arvon ja haluaa siksi säilyttää ne? Tahtoo ehkä määritellä uudet mataforat? Tai onko meillä olemassa metaforia korvaava idea, joka välittää moniulotteisen ajattelun niin, että se jää lukijaa kutkuttamaan ja kiehtomaan?

En osaa vastata kysymyksiini. Mutta toisaalta OPS-työssä olemme löytäneet ilmauksen "uudelleenkehystyminen". Ymmärrän sen viittaavan siihen, että aiemmat ideat ja käsitteet voivat jäsentyä toisella tavalla niin, että ne samalla muodostuvat osallistujille uudelleen merkitykselliseksi. Metaforaa ei luonnollisestikaan tarvitse pitää välttämättömänä, mutta mielenkiintoinen kysymys on, miten niiden ilmentämät käsitteet ja ilmiöt uudelleenkehystyvät.

Seppo Janhonen

Klikkaa mua

Klikkaa  kalenteriani ja näe, missä menen! Outlook kalenteritoiminto on nyt otettu käyttöön. Onko elämä TAOKK:ssa helpottunut?

Olen tehnyt Outlookista jatkuvasti uusia löytöjä. Värikoodeilla näen nopeasti, mihin asiaan merkintäni liittyvät. Kokouksiin voi kutsua osallistujia ja ylipäänsä voin nähdä missä muut ovat. Useat ilmoitukset netissä esimerkiksi tapahtumista tukevat Outlook kalenteritoimintoa, yhdellä klikkauksella saan tapahtuman siirtymään omaan kalenteriini. Olen myös luopunut lippu ja lappu systeemistäni tekemistä odottavien asioiden listaamisessa. Outlookin tehtävä toiminnolla näen nekin helposti. Huomasin, että järjestelmä pitää minut ajan tasalla. Jos en ole liputtanut tehtävää suoritetuksi, se näkyy aina seuraavan päivän tekemättömien töiden listalla. Mitä kivaa olet löytänyt Outlookista? Kommentteja odotellen. Pirjo

Tutkimuksen eettinen arviointi

Tutkimuseettiset kysymykset ovat entistä olennaisimpia kulttuurin moninaistuvassa tilanteessa. Esimerkiksi keskustelu tutkimuksen ja konsultointirahoituksen eroista on ollut paljon esillä viimeaikoina vaikkapa Pekka Himasen tulevaisuusraportoinnin yhteydessä. Tutkimukseen liittyy aina eettinen ulotuuvuus, ei vain rahoituksen ja tutkimuksaen laadun näkökulmasta, vaan suoraan siten, mitä tutkitaan ja miten tutkitaan siten, että tutkimus on eettisesti kestävästi perusteltu.

Olen ollut TAMKin edustajajäsenenä viime syksystä Tampereen alueen ihmistieteiden eettisessä toimikunnassa. Toimikunnassa on edustettuna Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, UKK-instituutti, Teknologian tutkimuskeskus (VTT) ja Tampereen ammattikorkeakoulu.

Toimikunnan tehtävänä on antaa lausunto tutkimuksen eettisestä hyväksyttävyydestä tutkijan, tutkijaryhmän tai tutkimusorganisaation sitä pyytäessä silloin, kun tutkimuskohde, tutkimuksen rahoittaja tai yhteistyökumppani sitä edellyttävät tai kun tutkimustuloksia suunnitellaan julkaistavan tieteellisellä foorumilla, joka edellyttää eettistä ennakkoarviointia.

Toimikunta ottaa huomioon toiminnassaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) laatimien ohjeiden mukaiset ihmistieteisiin luettavaa tutkimusta koskevat eettiset periaatteet. Näitä ovat tutkittavan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, vahingoittamisen välttäminen sekä yksityisyys ja tietosuoja.

TAMKissa totutetuista perustutkinnon jälkeisistä tutkimuksista lausuntopyyntöjä ei ole ollut. On kuitenkin hyvä tarkastaa tutkimushankkeita laadittaessa, sisältyykö hankeeseen tekijöitä, jotka edellyttävät eettisen hyväksyttävyydestä.

Tutkimuseettisen toimikunnan ohjeistoa voi myös käyttää hyväksi kun opettajina ja opiskelijoina arvioimme eri hankkeiden eettisiä perusteita.

Lisätietoja toimikunnan kokoonpanosta ja toiminnasta osoitteesta:
http://www.uta.fi/tutkimus/etiikka/arviointitmk/kokoonpano.html

Lukupiirikokemuksia: AD/HD nuorilla ja aikuisilla

Opiskelen täällä TAOKKssa ammatilliseksi erityisopettajaksi päivittäisen opetustyön ohessa. Opintoihimme kuuluu lukupiirityöskentelyä jossa perehdytään johonkin erityisen tuen järjestämiseen liittyvään aiheeseen. Oma valintani on AD/HD nuorilla ja aikuisilla. Lyhyen tiivistelmän esittely tulee tapahtua myös sosiaalisen median kautta. Ohessa aiheeseen liittyvä erittäin tiivis ”tietoisku”. Terveisin, Sami Salonen 


AD/HD (attention-deficit/hyperactivity disorder) on ominaisuus, johon kuuluu tarkkaavaisuushäiriö, ylivilkkaus sekä impulsiivisuus. Useimmiten oireet todetaan jo lapsuudessa, kun lapsella ilmenee oppimisvaikeuksia, mutta oireet voivat jatkua, ja usein jatkuvatkin, aikuisikään asti. Kyse on siis kroonisesta tilasta, jossa oireet jatkuvat ihmisellä läpi elämän. Iän myötä oireet voivat lieventyä tai muuttaa luonnettaan. AD/HD oireyhtymään kuuluu usein liitännäisoireita, joita voivat olla neurologiset toiminnanhäiriöt sekä psyykkiset ongelmat. Oireet voivat vaihdella vuosien mittaan, ja on mahdollista, että liitännäisoireet ovat aikuisiässä ongelmallisempia kuin varsinaiset AD/HD:hen liittyvät ydinoireet, jotka voiva lieventyä tai jopa parantua. Oireet aikuisiässä ovat vaihtelevia ja eri tavalla häiritseviä tai vammauttavia kuin lapsuudessa. Aikuisten diagnosoinnissa käytetään usein termiä ADD (attention deficit disorder), jolla tarkoitetaan tarkkaavaisuushäiriötä ilman ylivilkkautta. Aikuisilla ADD:n oireet jotka muistuttavat ADD:tä voivat johtua myös esimerkiksi ahdistuksesta, masennuksesta, kiihkomielisyydestä tai joistain muista häiriötiloista. Aikuisilla AD/HD oireet muuttuvat useimmiten ylivilkkaasta käytöksestä sisäisiksi näkymättömiksi ongelmiksi. Tällöin aikuinen voi tuntea olonsa esimerkiksi levottomaksi tai tyytymättömäksi. AD/HD tai ADD aikuisella saattaa olla työpaikalla samoja ongelmia, joita hänellä on ollut koulussa. Tämä voi ilmetä muun muassa keskittymisvaikeuksina paperitöihin, pitkäjänteisyyden puutteena, nopeana väsymisenä keskittymistä vaativiin tehtäviin tai yrityksenä tehdä monta asiaa yhtä aikaa. Lisäksi ongelmia saattaa olla töiden suunnittelussa ja organisoinnissa. AD/HD aikuinen turhautuu jos asiat eivät suju nopeasti ja suunnitelmien mukaan. AD/HD aikuiset hakeutuvat helposti esimies tai asiantuntijatehtäviin, sillä heidän on usein vaikeaa sietää komentelua tai muiden käskyjä. He hakeutuvat usein yrittäjiksi tai muihin työtehtäviin, joita voi tehdä itsenäisesti. AD/HD henkilöllä voi olla myös taiteellisia taipumuksia, jolloin he haluavat työskennellä esimerkiksi toimittajina, kirjailijoina tai taiteilijoina. Monella heistä on erinomaiset kyvyt kehittää ja ideoida, he pitävät esilläolosta ja puhumisesta, joten monet heistä toimivatkin opetus- ja konsultaatiotehtävissä. AD/HD -aikuisen ominaisuudet voivat ilmetä myös positiivisina piirteinä. AD/HD henkilöä voidaan pitää jonkin verran omaperäisenä, mutta sitä ei yhdistetä mihinkään epänormaaliin käyttäytymiseen. AD/HD henkilöä voidaan kuvata esimerkiksi energiseksi, innostuvaksi, mielikuvitukselliseksi, hahmotuskykyiseksi, nopeasti reagoivaksi ja kunnianhimoiseksi.

Henkilökohtaisen ohjauksen tavoitteena on auttaa AD/HD -henkilöä jäsentämään päivän tehtävät ja saavuttamaan asetetut päämäärät. Tämä voi olla tukea esimerkiksi ajankäytön suunnitteluun ja hallintaan. Keskittymistä vaativien töiden väliin voidaan suunnitella liikuntaa vaativaa toimintaa, jotta motorinen levottomuus saadaan purettua. Ohjaajan tulee tukea tehtäviin keskittymistä sekä kannustaa ja motivoida hankalissa tilanteissa. Ohjauksen tarkoituksena on saada aikaan positiivisia ja pysyviä muutoksia. Vertaisryhmätoiminta voi olla hyvä keino saada kuulla muiden vastaavanlaisessa tilanteessa olevien kokemuksia sekä tarinoita selviytymisistään hankalissa tilanteissa. Nuorelle jolla on keskittymisvaikeuksia ja tarkkavaisuuden ongelmia, on ammatillinen koulutus usein ensisijainen ja realistisin vaihtoehto. Toiminnallisuuteen ja tekemiseen perustuva opiskelutapa soveltuu usein parhaiten AD/HD -nuoren oppimistyyliin.

Sami Salonen

Merva -koulutus huipentuu huhtikuun päätösseminaariin ja Mervan käsikirjaan

Monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttajien oppimiseen erikoistuneiden vastuuopettajien koulutus (Merva-hanke) on ollut käynnissä lokakuusta 2012 alkaen. Koulutus on toteutettu yhteistyössä HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun ja Oulun diakoniaopiston kanssa. Koulutuksen tavoitteena on  kouluttaa ammatillisiin oppilaitoksiin monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttajien oppimiseen erikoistuneita vastuuopettajia (Merva), joiden tehtävänä on tarkastella oppimista ja oppimispolun haasteita erityisesti maahanmuuttajien näkökulmasta. Yhteensä 15 op laajuinen täydennyskoulutuskokonaisuus lähenee päätöstään, mutta sitä ennen se huipentuu kahteen koulutusta kokoavaan tekijään: 16.4. järjestettävään päätösseminaariin sekä Mervan käsikirjaan. Merva-hankkeen aikana tehty työ mervan työnkuvan rakentamisessa sekä oppilaitosten uuden toimintamallin kehittämisessä on ollut varsin mielenkiintoinen ja opettavainen, mutta samalla myös haastava tehtävä. Hyvin monissa yhteyksissä mainitaan selkeästi tarve opetushenkilöstön monikultuurisuuteen ja monimuotoisuuteen liittyvälle täydennyskoulutukselle, mutta asiaa ei kuitenkaan kaikissa oppilaitoksissa ole otettu vielä mukaan esimerkiksi oppilaitosten strategiseen kehittämiseen. Merva -koulutushankkeen yhteenvetojen, päätösseminaarin ja Mervan käsikirjan, toivotaankin nostavan monikulttuurisuuden ja maahanmuuttajien oppimisen tukemisen yhä useamman opetus- ja ohjaustyötä tekevän henkilön tietoisuuteen.

16.4.2013 HAMKissa, Hämeenlinnassa järjestettävä päätösseminaari Samanlaisia vai yhtä erilaisia, monimuotoisuuden, erityisesti kulttuurisen ja etnisen monimuotoisuuden johtaminen tarjoaa aiheesta kiinnostuneille opetus- ja ohjaustyön sekä oppilaitosten johdon toimijoille mielenkiintoista ja ajankohtaista tietoa monimuotoisuuden johtamisesta. Seminaarissa pohditaan mm. seuraavia teemoja: Miten monikulttuurista työyhteisöä johdetaan? Mitä pitää tai pitääkö mitään huomioida, kun työyhteisössä on eri kulttuuritaustoista tulleita työntekijöitä? Pitääkö johtamisen muuttua ja mihin suuntaan, kun työyhteisö monikulttuuristuu? Kohtaavatko työyhteisössä työntekijät vai kulttuurit? Ei tehdä tästä ny numeroo – vai tehdäänkö sittenkin? Seminaarin ohjelma vaikuttaa lupaavalta ja odotukset sisällöstä ovat korkealla.

Toinen koulutusta kokoava tekijä, Mervan käsikirja, kirjoitetaan yhteistyössä koulutushankkeen toimijoiden kesken. Käsikirjassa hyödynnetään koulutukseen osallistuneiden kokemuksia ja näkemyksiä tuomalla käsikirjassa esiin tosielämän esimerkkitapauksia ja hyviä käytäntöjä monikulttuurista opetus- ja ohjaustilanteista. Mervan käsikirjan tarkoituksena on toimia kaikkien monikulttuurisessa toimintaympäristössä työskentelevien ja aiheesta kiinnostuneiden henkilöiden työn ja ammatillisen kehittymisen tukena.

Hakupaperipinoja ja OPS-työskentelyä

Hakuaika ammatilliseen opettajankoulutukseen ja erityisopettajankoulutukseen päättyi pari viikkoa sitten. Saimme runsaasti hakemuksia, joita tarkastamme nyt sekä hakukelpoisuuden että pisteityksen osalta.

Urakkani alkoi yskähdellen, sillä kymmenen ensimmäiseksi tarkastamani hakijan papereista kahdeksalta puuttui jokin todistus. Hallintolain, hyvän asiakaspalvelun ym. perusteella olen ottanut yhteyttä hakijoihin ja pyytänyt lisätietoja tai todistuksia. - Kyllä, tarvitsemme kopiot tutkinto- ja työtodistuksistasi, sillä niiden perusteella varmistuu hakukelpoisuutesi. - Kyllä, tarvitsemme myös yhdistyksen puheenjohtajan tms. lausunnon aktiivisesta osallistumisestasi yhdistyksen toimintaan, mikäli haluat saada pisteitä yhteiskunnallisesta toiminnasta. - Kyllä, käydyistä täydennyskoulutuksistakin tarvitsemme todistukset. Välillä olo on tuntunut "pilkunviilaajalta", nipottajalta. Toisaalta kyse on valtakunnallisesta yhteishausta, jossa kaikki ammatilliset opettajakorkeakoulut toimivat yhteisten ohjeiden mukaan, hakijan edun huomioiden. Nipottamisessa taustalla onkin kyse hakijoiden tasa-arvoisesta ja yhdenmukaisesta kohtelusta. Siispä jatkan kyselyjä...

Vaikka hakupapereiden tarkistus on ajoittain työlästä, nautin saadessani taas varaslähdön tulevien opiskelijoidemme tilanteeseen. On mielenkiintoista seurata, kuinka erilaisilta taustoilta ihmiset hakevat koulutukseen. Innostus uuden oppimiseen ja halu päästä koulutukseen näkyvät hakupapereista. Toisaalta työelämän epävarmuus tulee myös esiin - koulutus antaa mahdollisesti uutta suuntaa uralle. Hakijoiden kanssa keskustellessa olen saanut tutustua uusiin ihmisiin sekä oppinut lisää erilaisista koulutuksen järjestäjistä ja oppilaitosten arjesta. Tästä innostuneena jaksan taas viilata uuden opetussuunnitelmamme tekstejä ja pohtia käytännön toteutusta. Tahdomme olla valmiina, kun uudet opiskelijat aloittavat opintonsa. Tapaamisiin...


- Maiju -

Kirjoittaja on TAOKKin suunnittelija ja opinto-ohjaaja, joka odottaa lumien sulamista ja työmatkapyöräilykauden alkamista

ReferNetin kuulumisia

ReferNet - ikkuna EU:n ammatilliseen koulutukseen

http://www.oph.fi/tietopalvelut/kansainvalinen_koulutustieto/cedefop/refernet


Taokk on mukana ReferNet-verkostossa.


ReferNet on Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus CEDEFOPin perustama verkosto, jonka tavoitteena on koota vertailevaa tietoa jäsenvaltioiden ammatillisesta koulutuksesta. Verkosto yhdistää organisaatiot, joilla on yhteisiä etuja ammatillisen koulutuksen ja oppimisen kehittämisen alalla.

ReferNet-verkoston toiminta keskittyy tiedon dokumentointiin ja levitykseen, tiedonkeruuseen, tiedon analysointiin ja tutkimukseen.
Verkoston tavoitteena on edistää keskinäistä tiedonvaihtoa ja tukea kumppanuuden perustamista. Keskinäisellä tiedonvaihdolla verkosto tekee jäsenvaltioissa ja yhteisössä harjoitettavasta ammatillisen koulutuksen tutkimuksesta entistä avoimempaa, mikä tehostaa tutkimuksien yhteisvaikutusta.

ReferNet – verkostoon kuuluu jokaisesta jäsenvaltiosta kansallinen yhteenliittymä, joka koostuu ammatillisia oppilaitoksia edustavista organisaatioista. Suomessa ReferNetin vastuutaho on Opetushallitus.

Cedefop päätti 2011 lakkauttaa TT-Net -nimisen verkoston. Suomessa päätettiin yhdistää aikaisepi verkosto ReferNetin toimintaan.

EU:n merkitys ammatlliselle koulutukselle nyt ja tulevaisuudessa on suuri. On kiinnostavaa seurata minkälaisia linjauksia tehdään, miten ne etenevät EU:ssa ja kansallisesti.
Tietoa on runsaasti, mutta sen saavutettavuus ja käyttö opetuksen kehittämisessä on haastavaa. Suomen aikuiskoulutuskentällä ja opettajankoulutuksella on varmasti myös annettavaa ja kriittistä potentiaalia osallistua keskusteluun monissa euroopplaiseen koulutuspolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä.
Otsikon alla olevasta linkistä pääsee aineistoihin.