TAOKK 2013 Aloitustilaisuudessa

Nämä piti olla ammatillisen opettajakoulutuksen ja erityisopettajakoulutuksen avajaiset, eikä mitkään kevätjuhlat. Niin vain kävi että tunteellinen ja ajatuksia herättävän musiikkiesityksen aikana meinasi tippa tulla linssiin. Musiikki oli Charles Aznavourin Eilen kun mä tienyt en. Maistelkaa itse:
Mä haavein tuhansin luo lensin pilvien, mä hiekkaan rakensin kun vielä tiennyt en.
Ei aina käydä voi kuin elämältä odottaa, ei kestä linnat nuo, jos pettää alta maa.

Ei auta itku markkinoilla, sanoisi vanha tätini tässä vaiheessa. Mietin, onko minusta opettajana muuttamaan tätä maailmaa paremmaksi paikaksi elää? On niin paljon asioita, mitä pitäisi korjata: työttömyyttä, perheiden pahoinvointia ja nuorten syrjäytymistä. Puuttumatta nyt hallitus- tai työmarkkinapolitiikkaan, jotka nekin tuntuvat olevan kuin syntipukin etsintää sille, kun mitään ei tapahdu. Niin ja miten maapallo makaa. On sotia, nälänhätää, mielenosoituksia ja nuorisotyöttömyyttä. Ei vedä Kiinan markkinat. Mitä tähän nyt voisi vielä lisätä? Aaah, parempi, ei mitään.

Ketä tästä kamalasta kehityksestä sitten pitäisi syyttää? Ihminen tämän kaiken on saanut aikaan, tyytymätön ihminen, joka haluaa ja haluaa, eikä koskaan ole tyydytetty. Koskaan ei ole tarpeeksi hyvin. Opettajaopiskelija kuin opettaja on myös ihminen, ainakin minun mielestä. Kysyttäessä yläasteen Anssilta, hän saattaisi vetää pipoa tiukemmin päähän ja örähtää pää pulpettia vasten jotain eläimellistä. Kyllä OPETTAJA VOI MUUTTAA maailmaa, juurihan se todettiin, ihmisen aikaansaannoksia tässä katsellaan. Siis yritä edes muuttaa!

Avajaisissa meille näytettiin luokkakuvaa vuosien takaa. Kuvassa alakoululaiset istuivat kiltisti pulpettien ääressä ja opettaja valvoi luokkaa takaoikealta. Kaikki katsoivat luottavaisen hymyillen kameraan. Kaikki näyttävät iloisilta ja hyvinvoivilta. Oliko asiat silloin paremmin? Ei varmaan paremmin, mutta elämä pyöri pienemmissä piireissä ja oli yksinkertaisempaa. Ei tullut infoähkyjä. Ei kyllä ollut kännyköitä tai tabletteja, eikä pelattu netissä sotapelejä. Kylän lapset pelasivat kesällä jalkapalloa ja talvella luisteltiin ja hiihdettiin.

Menneeseen ei voi palata. Ei ainakaan vielä, tiedä noista nykyisistä fyysikoista, mitä tuleman pitää, jos ne aika-akselit riittävästi kaareutuvat. Mitä tässä sitten pitää tehdä? Vastaus löytyy jokaiselta ihmiseltä korvien välistä. Tosin ei ole sellaista mekanismia, mitä vääntämällä kaikkien asenteet muuttuisivat kerralla. Voimme sanoa työmarkkinajohtajille että ” Älkää kyykyttäkö toisianne vaan tehkää jotain yhdessä asioiden puolesta.” Tuskin mitään tapahtuu, jos lehdistä lukee.

Opettajat tietävät että muutokset ihmisten asenteissa oikeaan suuntaan tulee aloittaa jo lapsena. Jos lapsi löytää innostuksen kipinän, tulee edistystä tapahtumaan. Innostunut ihminen on taistelija ja hänessä on rohkeutta toteuttaa unelmansa. Innostus tarttuu myös kanssaihmisiin. Pienistä lumipalloista voi kasvaa isoja palloja, kun niitä tekemään saadaan paljon innostuneita ihmisiä.

Vaikka tuo aloitusesitys otti kantaa myös homekouluihin ja huonoon rakentamiseen, jäi se kauniisti mieleen. Opettaminen on myös tunnetta, tunnetta toimia oikeitten asioiden puolesta.

Teksti: Atte Marttinen

Näyttötutkintomestareita tulossa Tampereelta!

Näyttötutkintomestarin (NTM) koulutus käynnistyi Tampereen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa ensimmäistä kertaa elokuussa 2013. Koulutuksen aloitti yhteensä 46 osallistujaa, joiden mukana on sekä aikuiskoulutuksessa toimivia ja tutkintojen järjestämisvastuussa olevia opetustoimen henkilöitä että työelämän tutkinnon suorittajan ammattitaitoa arvioivia henkilöitä. Mutta mitä näyttötutkintomestarit sitten tekevät, mihin heitä tarvitaan ja millaisia asioita näyttötutkintomestarin koulutusohjelmassa painotetaan?

Näyttötutkintomestarit toimivat aikuisille suunnatun näyttötutkintojärjestelmän parissa. Näyttötutkinnoissa ammattitaito osoitetaan työelämässä tapahtuvissa palvelu- ja tuotantoprosesseissa. Ammattitaito on voitu hankkia eri tavoin: työkokemuksena, opintoina tai muun kokemuksen kautta. Näyttötutkintoina voidaan suorittaa sekä perustutkintoja, ammattitutkintoja että erikoisammattitutkintoja. Lisää näyttötutkintojärjestelmästä voi lukea Opetushallituksen sivuilta.

- Näyttötutkintomestarit ovat avainroolissa näyttötutkintojärjestelmän toiminnassa, sillä heidän tehtävänään on huolehtia näyttötutkintotoiminnan laadusta ja luotettavuudesta. Näyttötutkintomestareita tarvitaan varmistamaan ja nostamaan suomalaista osaamista, lisää NTM kouluttaja Ari Jussila.
- Tutkintotilaisuuksissa arvioidaan tutkinnon suorittajan osaamista. Tutkintotilaisuuksien arvioinnissa on läsnä kolmikantain edustus, eli arvioijat edustavat työnantajia, työntekijöitä ja opettajia. Näyttötutkintomestarit toimivat mm. edellä mainitussa arviointitehtävässä. Näyttötutkintomestareilla on näyttötutkintojärjestelmän ja -toiminnan tuntemuksen lisäksi myös vankka oman ammattialan osaaminen, ainakin TAOKKin koulutukseen hakeutuneiden haastatteluja tarkasteltaessa, Jussila jatkaa.
- Näyttötutkintotoiminta tullee kehittymään vieläkin merkittävämmäksi ammatillisen osaamisen osoittamisen tavaksi, sillä näyttötutkintojärjestelmän etuna on erityisesti sen työelämälähtöisyys ja joustavuus. Työelämälähtöistä ja joustavaa mallia tarvitaan työelämän ja osaamistarpeiden muuttuessa yhä nopeammin.

TAOKKissa käynnistyneessä Näyttötutkintomestarin koulutuksessa avainteemaksi ja koulutuksen läpäiseväksi asiaksi henkilökohtaistaminen ja sen toteuttaminen aidosti. Tätä edellytetään myös Näyttötutkintomestari, koulutusohjelman (25 op) perusteissa.
- Henkilökohtaistamisen toteuttaminen laadukkaasti ja aidosti vaatii enemmän työtä, mutta olemme varmoja, että se näkyy koulutuksen tuloksissa, Jussila vakuuttaa. Jos kiinnostuit näyttötutkintomestarin koulutuksesta, Ari Jussilan sanoin "ammattitaitoista väkeä tarvitaan toimintaan jatkuvasti, tervetuloa mukaan!" Lisätietoja tulevista koulutuksista ja muusta ajankohtaisesta löytää nettisivuilta www.tamk.fi/taokk/nayttotutkintomestari.

Minustako opettaja?

Atte Marttinen aloitti opettajankoulutuksensa Peruskivi ammatilliseen opettajuuteen -opinnoilla kesäkuussa. Tässä hänen tuntemuksiaan:

Peruskiveä opettajuuteen on nyt muurattu kaksi kuumaa päivää Tampereella. Ensimmäisten päivien perusteella voisin kertoa huomioistani seuraavaa:

• opettajat ovat kovaäänistä porukkaa
• opettajat ovat huumorintajuisia
• opettajat ovat lahjakkaita
• opettajat ovat luovia
• opettajat ovat sosiaalisia

Voisi päätellä ettei tullut ikävä oppitunneilla. No ei kerinnyt tulla, sillä touhua ja tohinaa tuntuu riittävän ja uusia mielenkiintoisia asioita. Odotan kauhulla, mitä kaikkea tässä joutuu tekemään ja olemaan valmis tekemään seuraavien 1,5 vuoden aikana.

Uusi opetussuunnitelma oli tietenkin tehty pienemmälle budjetille ja tunteja oli vähennetty ja itsenäistä otetta asioiden selvittämiseen lisätty. Mutta siihen on menty lähes joka puolella. Sinulle ei sanota mitä sinun on tehtävä, vaan sinä otat selvää itse mitä sinun on tehtävä ja saat siihen tukea. Se on vähän kuin Tosi-TV ohjemassa, jossa ryhmä heitetään viidakkoon ja annetaan selvitä siellä mahdollisimman vähän ryhmää ulkoa päin tukien.

Osallistava pedagogiikka on tämän päivän sanahirviö opettajaopiskelijoille. Siinä perimmäisenä tarkoituksena on tukea sisältöjen, menetelmien ja toimintakulttuurien kautta opiskelija omaa identiteetin kasvua opettajaopiskelijana. Tahtoo tarkoittaa sitä että yritä edes olla aktiivinen ja osallistuva, vaikka et saisikaan ääntäsi kuuluville siinä kaikki yhtä aikaa puhuvien opettajaoppilaiden laumassa.

Aikavarkaista varoiteltiin jo toisena päivänä, eli kuinka paljon aikaa menee joutavaan höyrötykseen ja tapoihin, joista pitäisi päästä irti. No, se selviää kun päästään itse luokkahuoneeseen ja nähdään todellinen tilanne, miten tehokkaasti luokkaa pääsee opettamaan. Opettajat ovat sosiaalisia eivätkä pidä kynttilää vakan alla, näin ainakin asiat esitettiin. Kaikki tieto on kaikkien käytettävissä.

Kaiken lisäksi aloitin yrittäjyyteen valmentavassa ryhmässä. Ryhmä on ensimmäinen Suomessa ja koulutuksen tavoitteena on edistää yrittävyyttä ja yrittäjämäistä toimintaa opettajien keskuudessa. Yrittäjämäisen toimintaotteen tarkoitus on selvitä paremmin tässä epävarmassa ja muutoksia muutosten perään sisältävässä yhteiskunnassa. On totta että opettaja ei voi sulkea silmiään ympärillä pyörivältä yhteiskunnalta. Ei, opettajan on oltava suorastaan pyörteen keskiössä haistelemassa tulevia virtauksia. Hänen tulee olla moottori, joka vie asioita oikeaan suuntaan. Katsotan nyt minkälainen moottori saadaan. Diesel on kestävä ja turbon kanssa kilpailee vauhdikkaasti. Riippuu tietysti, millaisella radalla joudutaan ajelemaan ja millaisessa ruuhkassa.

teksti: Atte Marttinen

Opettajat ulos luokista – radioon!

Mitä ihmettä? Nuoret lukiolaiset haastattelevat oppitunnillaan pian ammatillisiksi opettajiksi valmistuvia aikuisia monikulttuurisuudesta, kansainvälisyydestä, kestävästä kehityksestä, opettajan työssäjaksamisesta? Voiko näinkin opiskella, eikö kuvion pitäisi olla toisinpäin, opettaja opettaa ja nuori opiskelija kuuntelee?

-Kyllä näin voi opiskella, vakuuttavat Sammon keskuslukion viestintälinjan koordinaattori Jouni Sarpola ja TAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun yliopettaja Annukka Tapani. Idea yhteistyön laajentamiseen virisi vuonna 2012, jolloin Sarpola opiskelijoidensa kanssa oli kertomassa opettajaopiskelijoille teemasta ”nuoret ja sosiaalinen media”. –Silloin mietimme, mitä muuta voisimme yhteistyössä tehdä, oppilaitoksemme kun sijaitsevat fyysisestikin lähekkäin, melkeinpä kadun molemmin puolin.

Opettajaopiskelijat ovat opintojensa loppuvaiheessa usein tuottaneet jo monta kirjallista raporttia, lisäksi heidän pitäisi opettajina pystyä myös muunlaiseen ilmaisuun, sillä opettajakin saattaa eri tilanteissa päästä tai joutua median kanssa tekemisiin. –Ajattelimme, että radiotyön kurssin ja opettajaopintojen oppimistehtävien yhdistäminen haastatteluiksi voisi olla toimiva ratkaisu, toteavat Sarpola ja Tapani. Onneksi myös radiotyön kurssin opettaja Tapio Ylinen innostui aiheesta. –Opiskelijoiden kannalta on hyvä, että he saavat ”oikeita” haastateltavia, näin tulee aidompi tunnelma kuin vain opiskelijakavereita haastatellen. Lukion opiskelijat olivat valmistelleet kysymykset teemoistaan etukäteen ja opettajaopiskelijat olivat hankkineet perusteluja mielipiteidensä tueksi mediaseurantaa tekemällä ja aineistoihin perehtymällä. Oppimistehtävät käsittelivät opettajan työn yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja opettajaa työyhteisön jäsenenä, joten mikä sen parempi vaikuttamisen paikka kuin tulla ulos luokasta ja puhua asioita ääneen. Radiohaastattelut esitetään radio Moreenissa toukokuussa.

Haastattelut toteutettiin Sammon keskuslukion viestinnän tiloissa. Samalla opettajaopiskelijoille tarjoutui tilaisuus nähdä lukion käytänteitä ja oppimisympäristöä – lukiossakin siis on mahdollista tehdä ammatillisia valintoja. Lukiolaiset olivat valmistautuneet haastatteluihin hyvin, vaikka teemat ehkä eivät olleet heille kaikkien kiinnostavimpia. –Jos mielii toimittajan työhön, on hyvä tottua käsittelemään erilaisia teemoja. Aina kun ei työssäkään pääse valitsemaan, mistä aiheesta juttu tehdään, painottaa Jouni Sarpola. –Uusiakin ideoita yhteistyön saralla on viriämässä ja tätä kokeilua kannattaa jatkaa. Opettajaopiskelijoille pitää painottaa jatkossa vielä enemmän valmistautumisen tärkeyttä: vaikka aina ei pyydetäkään kirjallista raporttia ja sen palauttamista ryhmänopettajalle, se ei tarkoita, että oppimistilanteisiin voi tulla ”kahta kättä heilutellen”. Sitäkin valitettavasti näkee, opettajaksi valmistuvillakin, harmittelee Annukka Tapani.

Toisaalta tarvitaan myös oppimistilaisuuksien näkemistä ja niihin rohkeaa tarttumista – tämänkin yhteistyön alku syntyi vanhempainillassa, jossa Tapani oli kuuntelemassa, kun Sarpola opiskelijoineen esitteli viestintälinjan toimintaa. Oppimista, oivalluksia ja ideoita voi siis syntyä silloinkin, kun opettaja ei niitä erikseen osoita. Avoin ja luova mieli eivät ole haitaksi ammatillisellekaan opettajalle, siksi verkostot ja toisilta oppiminen ovat tärkeitä, myös työssäjaksamisen kannalta. Estradi on siis avattu, mitä tehdään seuraavaksi?

teksti: Annukka Tapani

Päivitys 13.6: Radio Moreenin ohjelma löytyy tallenteena täältä: http://home.tamk.fi/~emanni/MurrosRadio2013.mp3

Opiskelija on tärkein

TAMKissa vietettiin tänään johtavan opinto-ohjaajan Anne Mustosen läksiäisiä. Juhlapuheessaan (kuten aina toiminnassaan ja myös TAMKin opo-tiimin toiminnassa) Anne korosti opiskelijalähtöisyyttä. Opiskelijan tulee olla aina toimintamme keskiössä ja toimintojamme tulee aina tarkastella opiskelijan näkökulmasta – miten asia näyttäytyy opiskelijalle.  Näin myös silloin, kun mietimme uudelleen prosessejamme. Myös opiskelijoiden arvostuksen, tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen kohtelun sekä moniammatillisen työskentelyn opiskelijoidemme parhaaksi tulee olla toimintamme lähtökohtia. Tämä pätee kaikissa koulutuksissa ja kaikissa oppilaitosmuodoissa. Kiitos Anne, että jälleen kerran nostit esille tämän arvokkaan asian!

Checklist for Inclusive Learning Environment

TAOKK is running an ESF-funded project called Disseminating Inclusive practices (DIP). Disseminating Inclusive Practices project focuses on preventing youth exclusion and increasing inclusion. These themes are an important development focus area for upper secondary and university education in Europe and in Finland. The DIP -project has continued directly disseminating and further developing the innovations and processes created in former ESF projects in an international work environment. These former projects have created and developed inclusive models which support social development for vocational education and universities. The themes of Disseminating Inclusive Practices project are accessibility in education, guidance and special guidance, special needs education, preventing drop-outs as well as promoting the students’ participation and commitment.

The first results of this two-year project will be presented in ATEE Conference. This conference will be held in Halden, Norway in August 2013. The DIP -project team is having a poster session in this conference. In this poster session we will present a practical tool for evaluating and developing inclusive learning environments. The aim of the poster session is to create a general overview of the key elements comprising inclusive learning environment and give some perspectives for developing student involution and participatory learning. In addition, this poster session gives an overview of the project Disseminating Inclusive Practices. 

The checklist for inclusive learning environment includes themes such as promoting student involution, enhancing participatory pedagogy and learning in educational institutes as well as developing regional cooperation and multiprofessionalism. The checklist is a practical tool for teachers and administrative staff and this list is aimed at describing and evaluating the present state of inclusive learning environment. Checklist includes the critical elements of inclusive learning environment and gives guidelines to developing inclusive practices.

See more about the DIP -project in project blog: http://disseminatinginclusive.blogspot.com

 

Avoimet ja suljetut virtuaalitilat

TEKSO-hanke testaa ja kokeilee

TAOKK TEKSO-hankkeen myötävaikutuksella sosiaalinen media tulee aikaisempaa näkyvämmin esiin näkökulman 3 yhteydessä Tampereen perjantain opettajakoulutusryhmissä. Asiaa pohjustettiin nyt keväällä ”Minä ja SOME” –tarinoilla, joilla kerätään lähtötietoja ja tuntumaa opettajaopiskelijoiden suhtautumisesta sosiaalisen median käyttöön. Maija Kärnä opasti opiskelijoita lisäksi sosiaalisen median työkaluihin syksyn NK3-opintoja silmällä pitäen. TEKSO-hankkeen luonteen mukaisesti SOME on käytössä hankkeen toimijoiden ja opettajatiimin yhteydenpitovälineenä. Hankkeen työryhmä keskustelee Facebookissa suljetussa ryhmässä, jonne talletetaan myös kokousmuistiot ja vastaavat asiakirjat.  Opettajatiimin arkipäivän yhteistyön välineeksi on puolestaan muodostettu yhteisö Google+ palveluun.  Toivon mukaan sosiaalisen median soveltamiseen liittyvät ilot ja surut voidaan kokea autenttisesti toimimalla näissä palveluissa paitsi varsinaisen oppimisen ohjauksen yhteydessä myös hankkeen hallinnoinnissa.  Uusi OPS tuo tiimiopettajuuden TAOKK:n toimintamalliksi. Tiimiopettajuuden pilotointi on TEKSO hankkeen yksi tavoitteista.

Avoimet vai suljetut yhteisöllisen toiminnan ympäristöt?

Siirtyminen uuteen OPS:iin TAOKK:ssa tuo esiin monia kysymyksiä ja ratkaistavia asioita. Joudumme varmaankin sopimaan pelisäännöistä myös sosiaalisen median käyttöön liittyvistä asioista. TEKSO-hankkeen aikana kerätyt kokemukset tulevat olemaan hyvänä apuna pohdinnoissa. Onko parempi toimia organisaation sisäisissä verkkoympäristössä, kuten esim. Tabula kuin avoimissa sosiaalisen median palveluissa, kuten esim. Facebook, Google+ tai vastaavat?

Yhteisöllistä toimintatapaa verkossa tukevat sellaiset työkalut kuin wikit ja blogit, chatit ja videoneuvotteluohjelmat sekä erilaiset yhteisöt, joihin voi syöttää tietovirtaa, jakaa materiaalia ja linkkejä. Verkossa yhteisöllisesti voi toimia samanaikaisesti, eriaikaisesti, paikallisesti ja mobiilisti.  Siis monipuolisesti ja kaikkiallisesti. Jos käsitämme yhteisöllisen toimintaympäristön suurin piirtein näin, niin perustoiminnot on hoidettavissa joko avoimien ilmaisten sosiaalisen median palvelujen kautta tai sitten vaihtoehtoisesti suljettujen organisaation sisäisten järjestelmien kautta (Tabula, AdobeConnect, Lync, jne.). Todennäköisesti toimiva vaihtoehto tulee olemaan hallittu yhdistelmä edellisistä.

Avoimet SOME palvelut ja toisaalta organisaation sisäiset palvelut eivät käyttäjän näkökulmasta periaatteessa eroa toisistaan paljon. Esimerkiksi Google+ ja Facebook palveluihin voi muodostaa suljettuja ryhmiä ja yhteisöjä, joihin ei ole oikeuksia kuin määritellyillä henkilöillä. Avoin ei tässä tarkoita siis sitä, että kaikki asiat ovat avoimesti kaikkien nähtävillä. Ehkä keskeiset asiat, jotka nousevat esiin, ovat tietosuojan luotettavuus, yksityisyyden suoja ja aineiston tekijänoikeudet sekä se, että organisaation sisäisissä palveluissa voi olla mukana ainoastaan, jos on organisaation jäsen. Tällä hetkellä Tabula on käytössä kaikilla TAOKK:n opiskelijaryhmillä ja opintojen etenemistä ohjataan sen avulla. Opettajasta ja opiskelijaryhmästä riippuen Tabulasta singahdetaan avoimen sosiaalisen median palveluihin hakemaan tietoa, vaihtamaan ajatuksia, keskustelemaan ja kirjoittamaan yhteisöllisesti tuotoksia. TEKSO-hankkeen tavoitteena on lisätä ja laajentaa tätä avoimen sosiaalisen median osuutta opinnoissa eli siirtää painopistettä enemmän avoimen sosiaalisen median suuntaan.  Tällä hetkellä avoimen SOME:n yhteisöllisen toiminnantyökalut ovat kehittyneempiä ja toimivampia kuin esimerkiksi Tabulassa olevat vastaavat toiminnot. Sosiaalinen media on nopeasti kehittyvä alue ja nyt emme tiedä, mitä palveluja sieltä on huomenna saatavissa oppimiseen ja opetukseen liittyen.

Z-sukupolvi haastaa 

Onko z-sukupolvella olemassa erikseen työ-roolia? Vai muuttuuko oleminen z-sukupolven myötä kokonaisvaltaiseksi tapahtumien, kokemusten, tekemisten, työn, perheen, harrastusten, kavereitten kanssa seurustelun, uusien asioiden oppimisen ja arkiselviytymisen jatkumoksi? Onko virtuaalielämän ja ”live” elämän raja hämärtynyt? Miten TAOKK:ssa vastaamme uuden digisukupolven moniin haasteisiin?