AgileAMK-malli opettajaopinnoissa

Toimin Tampereen ammattikorkeakoulussa ammatillisen opettajakoulutuksen (TAOK) lehtorina ja ryhmänopettajana. Opettajan tehtävässäni olen kokenut haasteena, miten voisin ohjata tehokkaasti, hallitusti jo tekemisvaiheessa opettajaopiskelijoiden tuotosten eri vaiheita. TAOKissa käytetään onnistuneesti monenlaisia oppimisprosesseja, jotka mahdollistavat syväoppimista ja yhteisöllistä työskentelyä. Tässä artikkelissani pohdin AgileAMK-mallin soveltuvuutta opettajaopintoihin.

Ankkuritehtävä ja kehittämistyö ovat hyvin tyypillisiä pitkälle aikavälille sijoittuvia pienryhmätuotoksia, joissa tekemisprosessin tulisi olla läpinäkyvä sekä ryhmänopettajalle, että muulle ryhmälle. Voisiko AgileAMK-malli olla yksi ratkaisu opiskeluprosessin läpinäkyvyyden ja ohjaamisen haasteeseen? AgileAMK-mallihan kuvaa tapaa tehdä asioita ketterästi, joten "lopputuote" voisi olla vaikkapa ankkuritehtävän tuloksena syntynyt tuotos eli tuote.

Opiskelijat saattavat joskus tehdä laajemmat oppimistehtävät ajatuksella, että ”teen, kun pitää tehdä”. Voisiko AglileAMK-malli ruokkia syvällisempää yhteisöllistä tekemistä ja tavoitteisiin sitoutumista ja sitä kautta motivoitumista?

TAOKin ammatillinen opettajakoulutus (60 op) koostuu kolmesta laajasta opintokokonaisuudesta, joissa jokaisessa on useita opintojaksoja, sekä valinnaisista pedagogisista opinnoista (OPS). Jokaisessa opintokokonaisuudessa on kokoava opintokokonaisuuden ankkuritehtävä. Ankkuritehtävää tehdään noin parin kolmen kuukauden ajan. Lisäksi opettajaopintoihin sisältyy kehittämistehtävä, jonka tekeminen ajoittuu pääsääntöisesti opintokokonaisuuteen 3, mutta työskentely aloitetaan jo opintokokonaisuuden 1 aikana.  Opettajaopiskelijoiden ankkuri- ja kehittämistehtävien tuotokset hyödyntävät tieto- ja viestintäteknologiaa ja tuotokset ovat pääsääntöisesti digitaalisessa muodossa.

Opettajaopiskelijaryhmät on jaettu n. 20-30 hengen opiskelijaryhmiin, joita ryhmänopettajat ohjaajat. Opiskelijaryhmässä opiskelu tapahtuu pienryhmätyöskentelynä. TAOKin pedagogisessa ajattelussa korostuvat tutkiva ote oppimisessa, autenttinen ja yhteisöllinen oppiminen ja yrittäjämäinen, itseohjautuva ote. Ryhmänopettajat ohjaavat pienryhmätyöskentelyä hyvin monin eri tavoin. Oma kokemukseni on, että erityisesti verkkopainotteisen ryhmän ohjaaminen voi olla aikaa vievää ja osin haastavaakin, jos pienryhmiä on monia ja opiskelijat käyttävät kirjavaa joukkoa verkon työkaluja. 

AgileAMK-malli on kehitetty VirtuaaliAMK-verkoston Uutta avointa energiaa –hankkeessa (uusiavoinenergia.fi) ja mallia hyödynnetään MOOC-kurssien tuottamisessa. Mallia voidaan käyttää myös opiskelun prosessina. AgileAMK-malliin voi tutustua tarkemmin VirtuaaliAMK-verkoston blogissa agileamk.fi. Kuvassa 1 mallin sisältämä prosessi on kuvattuna. 

Kuva 1. AgileAMK-malli VirtuaaliAMK-verkoston MOOCien tuottamiseksi (Kuva: Miia Törmänen, 2015)

Malli pyrkii tuomaan työskentely- ja opiskeluprosessin läpinäkyväksi. Ohjaaminen tapahtuu ennalta määritellyn ja strukturoidun prosessin sisällä. Työvälineenä voi olla esim. Trello tai vastaava työkalu, jossa voidaan seurata pienryhmän työskentelyn etenemistä. 

Lisäksi ryhmänopettajalla on mahdollisuus arvioida ja ohjata oppimista prosessin eri vaiheissa. Loppujen lopuksi, arvokkainta oppimisen ja opettajuuteen kasvamisen kannalta on se matka, joka kuljetaan, kun tuotosta tehdään.  Lisäksi bonuksena on, että työskentelyn tuloksena syntyvä tuote on laadukas. 

Case opintokokonaisuuden 3 ankkuritehtävä

Ankkuritehtävän ”vaatimusmäärittely” tulee TAOKin OPSista. 

Ankkuritehtävän tehtäväksianto on seuraava:

Millaista on ammatillisen opettajan työhön sisältyvä yhteistoiminta nyt ja tulevaisuudessa? Hyödynnä eri toimintaympäristöissä opettajana ja ohjaajana saatuja kokemuksia ja käsitteellistä tätä teoreettisen tiedon avulla.

Ankkuritehtävän tekemistä ohjaa opintokokonaisuuden 3 arviointitaulukko (OPSin s. 47), jonka valossa kysytään: miten tämä tehtävä tulisi muotoilla ja toteuttaa, jotta osallistujien osaaminen kehittyisi integroituneen osaamisen suuntaan? Ankkuritehtävä liittyy opintojaksoihin ja luo niitä yhdistävän juonteen. Ankkuritehtävä on opintokokonaisuuden tehtävistä keskeisin, ja muut tehtävät tukevat sitä. (TAOKin Tabula -työtila OK3)

Ankkuritehtävä koostuu useammasta kysymyksestä, joista pienryhmä voi valita haluamansa kysymykset keskittymisen kohteeksi.

Oletetaan, että pienryhmä (jäseniä viisi) valitsee yhteensä neljä kysymystä, joihin vastauksina pienryhmä työstää ankkurituotokset. Pienryhmä tarkentaa kysymyksiä ja suuntaa pienryhmätyöskentelyä ryhmän asettamien oppimistavoitteiden suuntaan.

Ankkuritehtävän tuotokset (kaikkiin neljään kysymykseen on tuotettu ratkaisu) esitellään yhteisöllisessä tapahtumassa, jossa kuulijoina ja vertaisarvioijina toimivat muut ryhmän opettajaopiskelijat.

Kuvassa 2 on havainnollistettu ankkuritehtävän toteutusprosessia ja tarkemmin kysymystä 2. Oletetaan, että esitysmuodoksi pienryhmä valitsee mm. draamaesityksen, josta ryhmä tekee videotallenteen. Pienryhmä tuottaa myös kirjallisen raportin.  

Pienryhmä ideoi ankkuritehtävän kehitysjonoksi (sprintin kehitysjono) seuraavat tehtävät: materiaalin kerääminen, haastattelut, kuvat, kirjallisuus, videot, yleisön aktivointi, kun tuotosta esitetään ja vertaispalautteen keräämistavat. Kuvassa on kuvattu Videot tehtävää, jonka tekemiseksi tarvitaan seuraavat vaiheet: käsikirjoituksen tekeminen, esiintyjien ja roolien määrittely, draaman esittämisen harjoittelu, esittäminen, kuvaaminen, kuvatun aineiston editointi ja materiaalin jakelu ja julkaisu.

Kuvaan seuraavaksi AgileAMK-mallin käsitteitä ja rooleja

• Tuotteen omistaja = ryhmänopettaja, TAOK
• Sprintin kehitystiimi = opettajaopiskelijoista muodostuva pienryhmä (esim. neljän viiden hengen ryhmä)
• Tuotteen kehitysjono = ankkuritehtävän kehitysjono, jossa ovat kysymykset 1 – 4.  Kehitysjonohan kuvaa ankkurituotoksen tuotekokonaisuuden ja näyttää millaisista osatehtävistä eli kysymyksistä ankkuritehtävä koostuu. Tuotteen kehitysjonon vaatimusmäärittelyssä käytetään apuna TAOKin OPSia ja Tabulan tehtävänmäärittelyä.
• Sprintin kehitysjono = ankkuritehtävän yksittäisen kysymyksen kehitysjono. Sprintin kehitystiimi/pienryhmä ryhmänopettajan ohjauksen mukaisesti määrittelee kehitysjonon kunkin sprintin tavoitteet, tehtävät ja tehtävien kestot kussakin sprintin suunnittelupalaverissa (tämä voidaan pitää kontaktitapaamisessa, joka voi olla joko fyysinen tai verkossa tapahtuva). Pienryhmä määrittelee myös, mikä on valmis tuote; mikä on riittävä taso valmiille tuotokselle.
• Masterina (AgileAMK-master) toimii yksi valittu pienryhmän jäsen. Hän vastaa, että pysytään aikataulussa ja sprintin tehtävät tulevat tehtyä
• Sprintin tehtävät = tehtävät, joiden avulla esim. videot toteutetaan. Sprintin aikana kehitystiimi/pienryhmä työskentelee yhteisöllisesti GoogleDrivessä ja Bloggerissa. Jokaisen pienryhmän jäsenen ei välttämättä tarvitse osallistua jokaiseen kehitysjonon sprinttiin, vaan pienryhmässä voidaan tehdä työnjakoa. Tavoite on kuitenkin yhteisöllinen tekeminen eikä yhteistoiminnallinen. Ryhmänopettaja osallistuu sprintteihin ohjaajan roolissa.
• Päiväpalaverit, joissa tehdään katsaus, missä mennään, mitä tehty, mitä tullaan tekemään. Katsaus voi olla esim. WhatsApp-ryhmässä tapahtuva lyhyt päivittäinen viestintä. Ryhmänopettaja on myös WhatsApp-ryhmän jäsen ja tarvittaessa ohjaa ja kommentoi työskentelyä.
• Sprinttikatselmus ja jälkitarkastelu voidaan pitää esim. Adobe Connect-etäpalaverissa (ryhmänopettaja myös mukana). 

Kuva 2. Case ankkuritehtävän toteutusprosessi

Sprinttityöskentelynä syntyvät ankkurituotoksen osat (kuvassa 2 valmis video). Sprintin kehitysjonosta otetaan kaikki määritellyt tehtävät työstettäviksi sprinteissä.

Kehitysjonosta otetaan kukin ankkuritehtävän kysymys vuorollaan pohdittavaksi ja työstettäväksi prosessiin, kunnes koko ankkurituotos kokonaisuutena on valmis.

Mitä hyötyä AgileAMK-mallin käyttämisestä sitten on?

Voisin luetella paljonkin hyötyjä, mutta tyydyn listaamaan tähän muutamia oleellisia hyötyjä, kuten

• syväoppiminen ja yhteisöllinen työskentely, 
• jakaminen ja yhdessä tekeminen,
• ketteryys, nopea reagointi ja nopeat korjausliikkeet jo opiskeluprosessin aikana,
• lopputuotteen laadukkuus,
• työskentelyn läpinäkyvyys,
• opettajan rooli muuttuu luokkaopetuksesta oppimisen ohjaamiseen,
• mielekkäät oppimiskokemukset,
• Scrum-mallin ”piilo-oppiminen”
• ja opettajan välitön palaute jo oppimisprosessin aikana.

 

Marja Keränen, TAOK, lehtori