Ohessa on valokuva, joka on otettu erään suuren 2. asteen
koulutuksen järjestäjän uusista tiloista Pirkanmaalla. Käytävällä olevassa
opaskyltissä ei ole mainittu luokkia, vaan puhutaan oppimisympäristöistä.
Opaskyltti ei viittaa siis fyysiseen tilaan, vaan enemmänkin
toimintaan, jota tilassa tavoitellaan. Pedagogisen ajattelun muutos näkyy jo
näin konkreettisissa asioissa, mutta millaista ajattelun muutosta taustalta
löytyy?
Oppimista on perinteisesti ajateltu formaalina toimintana,
joka tapahtuu pääosin tätä tarkoitusta varten perustetun instituution
rakentamissa tiloissa. Koulutusajattelun muutos on tuonut mukanaan avoimuutta,
esimerkiksi osaamisperusteinen lähestymistapa korostaa sitä, että osaaminen on riippumatonta
sen hankkimistavasta. Tämä avaa
lähtökohtaisesti oppimisympäristöksi koko oppijan elämänpiirin.
Mikä sitten erottaa ympäristön ja oppimisympäristön? Tämä on
mielenkiintoinen ja haastava kysymys, jota etenkin kasvatuksen ja koulutuksen
ammattilaiset pohtivat päivittäisellä tasolla. Uusi teknologia
(verkko-oppiminen, lisätty todellisuus, virtuaalitodellisuus,
simulaatiopedagogiikka ym.) haastaa edelleen opetusalaa kehittämään
oppimisympäristöjään.
Mikä sinusta on tärkeää hyvässä oppimisympäristössä?
Osallistu alla erään ammatillisen opettajankoulutusryhmän aloittamaan sanapilveen
tuomalla esiin omat näkökulmasi!
Haluatko oppia ja keskustella lisää aiheesta? Osallistu keskusteluun blogin kautta tai ilmoittaudu mukaan koulutukseen Erilaiset ympäristöt oppimisen tukena.
Teksti: Jiri Vilppola
