4. kesäkuuta 2019

Uusi blogi elokuussa

Tämä blogi on viettänyt hiljaiseloa kevään ja jatkaa sitä vielä kesän ajan. Uusi blogi julkaistaan elokuussa.

Hyvää kesää!

7. joulukuuta 2018

Opettajaopiskelijat edistämässä maahanmuuttajien kotouttamista

Tampereen ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajankoulutus on tehnyt yhteistyötä Tampereen Maahanmuuttajainfo Mainion kanssa jo useita vuosia. Ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijoilla on ollut viime vuosina mahdollisuus suorittaa opettajaopintojen opetus- ja ohjaamisharjoittelu yhteistyössä Tampereen kaupungin maahanmuuttajainfon (MAINIO) kanssa. Yhteistyön tavoitteena on ollut, että opettajaopiskelija syventää opetus- ja ohjaamistehtävissä osaamistaan mm. kulttuurisuuteen kuuluvassa osaamisessa sekä edistää maahanmuuttajien kotoutumista.

Opettajaopiskelijat toteuttivat ensimmäisen opetus- ja ohjausharjoittelunsa vuonna 2015 Tampereen seudulle tulleille turvapaikanhakijoille. Tuolloin toteutuksen pääteemana oli turvapaikkahakijoiden kotouttamista edistävän toiminnan ohjaaminen. Sen jälkeen opettajaopiskelijat ovat pitäneet maahanmuuttajille mm. digitaalinen oppimista edistävä kursseja Sampolan ja Lielahden tietotorilla.

Tänä lukuvuonna opettajaopiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat yhteisopettajuuden periaatteella maahanmuuttajille suunnatun kurssin työelämäosaamisesta. Näin eräs opettajaopiskelija kuvailee oppimistaan yhden päivän osalta oppimispäiväkirjassaan: 

”Kurssin suunnitteleminen on ollut haasteellista, toisaalta antoisaa. Aiheena ja kurssina koen tämän mielenkiintoisena ja kohderyhmänä maahanmuuttajat ovat sitä tulevaisuuden ”asiakaskuntaa”. Kurssia oli hyvin haastavaa suunnitella, kun ei tiennyt millaisella taustalla ryhmäläiset ovat ja mitkä ovat heidän omat tavoitteensa ja valmiutensa. Ensimmäisen tunnin pitäminen oli minun vastuulla ja suunnitelman mukaan etenimme. Aluksi kävimme postit lappujen avulla läpi eilisen päivän antia ja keskustelimme siitä mikä eilisessä päivässä jäi mieleen ja mikä oli uutta tietoa. Tämän jälkeen kävimme vahvuuksia läpi Pesäpuu Ry:n vahvuuskorteilla, joista kukin valitsi itsellensä vähintään viisi vahvuuskorttia. Tarkoituksena oli, että näitä voisi käyttää apuna myös cv:n rakentamisessa. Kunkin valitsemat vahvuudet kävimme suusanallisesti läpi. Opiskelijat osallistuivat korttien valintaan aktiivisesti ja ne herättivät opiskelijoiden mielenkiinnon. Mind mapin tekeminen haaveiden työpaikasta oli hieman haastavaa, mutta kuitenkin opiskelijat tarttuivat tuumasta toimeen.
 

Oman osuuden pitäminen oli mielenkiintoista ja oli kiva huomata, että opiskelijat lähtivät mukaan toiminnallisiin menetelmiin ja olivat aktiivisesti mukana. Uskon, että oma tyylini ja tapani tuoda asioita esille oli auttamassa.


Aikaa kului ehkä hieman vähemmän mindmapin tekoon kuin mitä olin ajatellut, mutta pysyimme kuitenkin hyvin aikataulussa. Haasteena ehkä edelleen se, että toinen opiskelija on nopeampi tuottamaan asioita ja aiemmin valmiina, jolloin hänelle tulisi olla takataskussa jokin extratehtävä siksi aikaa. Tällä kertaa tosin käytimme sen ajan keskustelemiseen hänen mind mapistaan, mikä oli ihan hyvä ratkaisu.
 

Loppupäivälle valitsin opiskelijan kanssa kaksi teemaa. Toinen oli opintopolkujen selvittäminen ja toinen työhakemuksen laatiminen. Aloitimme opintopoluista ja kävimme Suomalaista koulutusjärjestelmää läpi, keskustelimme siitä, mikä koulutus antaa pätevyyden mihinkin ja millä koulutuksella voi hakea jatko-opintoihin. Selvitimme väylää, miten hänen tulisi toimia syyrialaisen todistuksen kanssa ja soitin myös ammattikoulun opinto-ohjaajalle. Katsoimme yhdessä netistä mihin hänen tulisi ottaa yhteyttä ja missä järjestyksessä. Itselle tuli vähän Opo-mainen olo.
 

Päällimmäisenä viikosta jäi mieleen sanat haasteellisuus ja rankkuus, mutta myös opiskelijan positiivisuus ja ajatus siitä, että opiskelija sai omien sanojen mukaan toivoa, että hänelle oli kurssista hyötyä. Oma kokemukseni karttui opettajana ja kokemus erilaisten opetusmenetelmien käyttäjänä”

30. marraskuuta 2018

”Helpoin tie ei ole paras” – OPEKE-opettajankoulutusryhmän kuulumisia

Mikä Opeke-pilotti?


Valtakunnallisen OPEKE (Ammatillisen opettajankoulutuksen uudistaminen) -hankkeen TAMK/TAOKin pilottiryhmän kanssa on taivallettu eteenpäin nyt puolisen vuotta. Meidän pilottiryhmäämme kuuluu 21 ammatillista opettajaopiskelijaa, jotka kaikki toimivat jo opettajan työssä joko ammatillisessa koulutuksessa toisella asteella tai ammattikorkeakouluissa. Ryhmä on hyvin monialainen, ja substanssiosaamista löytyy aina kauneudenhoidosta lentokonemoottoreihin.

Ammatillinen opettajuus keskiössä


Ryhmän yhteinen nimittäjä on opettajuus ja siihen liittyvä osaaminen. Opettajaidentiteetin rakentuminen on sidottu vahvasti työelämälähtöiseen, henkilökohtaiseen ja osaamisperustaiseen koulutusprosessiin. Lyhyesti tämä tarkoittaa perinteisen koulutusajattelun kääntämistä: Opettajaopiskeijat eivät tule TAOKiin opiskelemaan opetussuunnitelman sisältöjä, vaan opettajankouluttajat jalkautuvat opiskelijoiden työpaikoille pohtimaan, millaisia työtehtäviä tekemällä ja millaisissa verkostoissa toimimalla ammatillisen opettajan osaamista voidaan saavuttaa. Tätä suunnittelua, ohjausta ja arviointia tehdään yhteistyössä työpaikkamentorin kanssa. Työpaikkamentori on opiskelijan itsensä hankkima kokenut kollega, joka tukee, ohjaa, suunnittelee ja arvioi osaamisen hankkimista (ja osoittamista) opiskelijan omalla työpaikalla.

Osaamisen hankkimisen tavat ja suunnitelmat kirjataan verkossa olevaan HOKS-asiakirjaan, ja osaamisen kertymistä ja opettajana kehittymistä reflektoidaan oppimispäiväkirjan avulla. Hankittu osaaminen myös osoitetaan, ja näitä osaamisen osoittamisia on ryhmässä valmisteltu ja toteutettu opiskelijoiden omilla työpaikoilla, opiskelijoiden työverkostoissa (esim. oppisopimustoimijat) ja OPEKE-pilottiryhmän omissa tapaamisissa.

Mitä on pohdittu ja tehty?


Menneen puolen vuoden teemat ovat sisällöllisesti toki samat kuin TAOKin muilla opettajankoulutusryhmillä, koska noudatamme samaa opetussuunnitelmaa. Opekelaiset ovat pohtineet omaa käyttötietoaan (ihmis-, tieto-, ja oppimiskäsitys) ja jalkauttaneet teoriaa keskusteluissa mentoreiden kanssa sekä arjen opetustyössään. Erilaisia oppimisympäristöjä on nähty ja pohdittu sekä omassa työssä että yhteisillä vierailuilla mm. Murikka-opistolle ja Polamkin simulaatio-opetustiloihin. Oppilaitoksen toimintakulttuureja on analysoitu, ja tutustuttu mm. henkilökohtaistamisen, osaamisperustaisuuden/-perusteisuuden käytäntöihin sekä hyvinvointi- ja turvallisuustekijöihin oppilaitosympäristöissä. Tekemisen kautta otetaan haltuun myös ohjauksen ja oppimisen tukemisen menetelmiä ja kerrytetään digipedagogista osaamista ja työkalupakkia.

Tasaisen vauhdin taulukko?


Juoksuharrastajalle tuttu termi, mutta soveltuu melko huonosti henkilökohtaiseen ja osaamisperustaiseen prosessiin. Tämä on huomattu ilolla myös meidän pilotissa, eli ensimmäiset ryhmäläiset alkavat valmistua – siinä missä jonkun kanssa vielä asetellaan lähtötelineitä. Tämä on yksi konkreettinen merkki siitä, että ainakin henkilökohtaiseen aikatauluun ja etenemiseen on aito mahdollisuus. Jokaisen aikataulu ja suunnitelma on yhtä tärkeä – juoksukilpailu tukee huonosti aikaa vaativaa opettajan identiteettityötä.

Mitä sanovat opiskelijat?


TAOKissa on tapana järjestää seminaareja, jossa kokoonnutaan pohtimaan saavutettua osaamista ja arvioimaan myös opettajaidentiteetin rakentumisen vaiheita. Opekelaiset kokoontuivat yhteen 27.11. ja tässä muutamia ”käyttökokemuksia”: Vaikka näemme toisiamme kohtuullisen harvoin, ryhmästä on muodostunut kiinteä, ja tämä oli monen palautteen perusteella keskeinen voimavara. Someviestintä on lähes päivittäistä, ja se on tuonut ryhmään kiinteyttä.

Työelämä on kuitenkin tällä hetkellä melko hektistä ja haastavaa, monella työkuormaa on melkoisesti. Tämä luonnollisesti haastaa opettajankoulutusta, sillä itsestään homma ei kuitenkaan etene, vaikka oppimista pyritään nivomaan mahdollisimman paljon omiin työprosesseihin. Kiinteä ja matalan kynnyksen ohjaussuhde ryhmänopettajiin koettiin tärkeäksi, ja ”persuksille potkiminen” tulkittiin ainakin täällä TAOKin päässä vain positiiviseksi palautteeksi, toivottiinpa sen jopa jatkuvan aktiivisena.

Mistä sitten otsikko koko tälle blogijutulle: ”Helpoin tie ei ole aina paras”? Eräässä palautteessa todettiin, että olisi ollut varmaan helpompaa tulla ”istumaan TAMKille nämä jutut”. Teksti kuitenkin jatkui niin, että osaamisen hankkiminen ja osoittaminen yksilöllisen suunnitelman mukaan omalla työpaikalla on rankempaa, mutta huomattavasti antoisampaa. Välillä opettajankoulutuksen teemojen ja oman arjen tekemisen yhdistäminen ja dokumentointi saattaa tuntua sekavalta, mutta palkitsee kyllä lopulta.

Ryhmänopettajan loppukaneetit


Tässä voisi sortua jopa melkoiseen kliseeseen, eli tästä on hyvä jatkaa. Opettajankouluttajan näkökulmasta on ollut erittäin antoisaa jalkautua oppilaitosten arkeen ihan käytännössä (HOKS-keskustelut pidetty pääosin opeopiskelijoiden työpaikoilla) ja pakottaa myös itsensä etsimään ja löytämään opetussuunnitelman abstrakteille käsitteille arjen vastaavuuksia ammatillisen opettajuuden arkityössä.

Jo tässä kohtaa on sellainen tuntemus, että tästä pilotista tulisi seurata pysyvämpiä polkuja ja toteutustapoja TAOKin tulevillekin opiskelijoille. Onneksi pilotissa ei jäädä vain tuntemuksen tasolle, vaan OPEKE-pilotin tiimoilta tehdään myös tieteellistä tutkimusta, jossa pyritään selvittämään syvällisemmin tämänkaltaisen toteutustavan haasteita ja mahdollisuuksia vahvan ammatti-identiteetin ja dynaamisen osaamisperustan omaavaksi opettajaksi kasvulle.


Jiri Vilppola

24. elokuuta 2018

Taitavat ammatilliset erityisopiskelijaopiskelijat TaitajaPLUS-tunnettuutta kartoittamassa

Taitaja2018-tapahtuma järjestettiin 14. - 17.5.2018 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Päävastuu tapahtuman organisoinnista oli Tampereen seudun ammattiopistolla Tredulla. Keskeisintä tapahtumassa on ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ammattitaitokilpailun Taitaja-finaali. Kisat ovat yhteistyötapahtuma ja ammatillisen koulutuksen esittelypaikka, jossa vierailee paljon ammatillisen koulutuksen ja peruskoulun toimijoita sekä ammatillisen koulutuksen yhteistyökumppaneita.

Taitaja2018-tapahtuman yhteydessä järjestettiin myös erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden TaitajaPLUS-kilpailu. Kilpailulajeja on 3 - 5 ja ne vaihtelevat vuosittain. Tänä vuonna lajeja oli kolme: kiinteistönhoito, logistiikka, asiakaspalvelu ja myynti.


Tampereen ammattikorkeakoulu oli Taitaja2018-tapahtuman pääyhteistyökumppani. Tampereen ammattikorkeakoulun ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opiskelijat osallistuivat tänä vuonna merkittävällä roolilla Taitaja2018-tapahtumaan.

Miksi ja miten osallistuimme?

Haastattelijat Jaana ja Leena TaitajaPLUS-lajialueella

Olimme erityisopettajankoulutuksessa kiinnostuneita TaitajaPLUS-kilpailun tunnettuudesta, toimintatavoista sekä inkluusion toteutumisesta. Asian edistämiseksi verkostoiduimme Kiipulan ammattiopiston toimijoiden kanssa, joilla tänä vuonna oli TaitajaPLUS-kilpailun järjestelyvastuu. Vastausten löytämiseksi erityisopettajaopiskelijat päättivät laatia katugalluppina toteutettavan kyselyn. Testasimme idean ja teemat Kiipulan kehitysjohtaja Petteri Oran kanssa. Näkemyksillään sekä kannanotoillaan hän kannusti työstämään inkluusioteemaa ja sen toteutumista TaitajaPLUS- kilpailussa.


Mitä kysyimme?


Kyselyn tavoitteena oli selvittää TaitajaPLUS-kilpailun tunnettuutta suuren yleisön keskuudessa, tapahtuman järjestämistä Taitaja-tapahtuman yhteydessä sekä tuoda esille mahdollisia kehittämisehdotuksia.

Erityisopettajaopiskelijat laativat kyselyn, jossa selvitettiin vastaajan taustatietoja ja kysyttiin, mikä sai tulemaan tapahtumaan (n=99). 43 % vastaajista tuli tapahtumaan opettajan roolissa, 32 % vastaajista oli kannustamassa kilpailijaa, 16 % oli työelämän edustajana, loput vastaajista oli kilpailijan valmentajia tai kilpailijoita. Vastaajista 80 % sai tiedon tapahtumasta omasta oppilaitoksesta, ja loput vastaajista olivat saaneet tiedon kavereilta, yhteistyökumppanilta tai kollegalta.

Kyselyn ydinkysymys oli: onko TaitajaPLUS-kilpailu sinulle entuudestaan tuttu? Vastaajista 67 % vastasi ei ja 33 % vastasi kyllä. Tämä kysymys ohjasi kyllä-vastauksella lisäkysymyksiin ja ei-vastauksella TaitajaPLUS-infoon. Kaikille vastaajille tarjottiin mahdollisuus lähettää terveisiä ensi vuoden Taitaja-tapahtuman järjestäjille. Yllättävää oli, että TaitajaPLUS-kilpailun tunnettuus oli niinkin vähäistä, vaikka vastaajista 43 % oli opettajia.

Raisa ja Tiina-Maria haastattelemassa
Kyselyllä haluttiin myös selvittää vastaajien tietoisuutta siitä, kenelle TaitajaPLUS-kilpailu on tarkoitettu. Vastaajista 65 % tiesikin, että kilpailu on suunnattu erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille.

Seuraavaksi tiedustelimme, pitäisikö TaitajaPLUS-kilpailu järjestää kuten nytkin Taitaja-tapahtuman yhteydessä omana tapahtumanaan vai integroituna muuhun Taitaja-kilpailuun. Vastaajista 51 % oli sitä mieltä, että nykyinen malli on toimiva. 13 % vastaajista kannatti yhdistämistä muihin lajeihin ja loput vastaajat eivät ottaneet asiaan kantaa.

Kyselyllä haluttiin selvittää myös yleisten ammatillisten oppilaitosten aktiivisempaa osallistumista kilpailuun. Vastaajista 84 % vastasi yksiselitteisesti kyllä, jolloin TaitajaPLUS-kilpailu laajenisi, erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat saisivat enemmän mahdollisuuksia osallistua kilpailuun ja osoittaa osaamistaan yhdenvertaisesti. TaitajaPLUS-tapahtumalla katsottiin edistettävän ammatillisen koulutuksen vetovoimaa sekä erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työllistymistä.

Vastaajista 78 % oli sitä mieltä, että TaitajaPLUS-kilpailusta ei ole ollut riittävästi tietoa yleisesti ja julkisuudessa.

Pia ja Susanna työn äärellä

Kyselyyn vastanneiden terveiset Joensuuhun TAITAJA2019 tapahtuman järjestäjille 


Järjestäjien olisi hyvä tehostaa markkinointia oppilaitoksiin ja opettajille. Tärkeää on rohkaista, ohjata ja kannustaa erityistä tukea tarvitsevia, kuten muitakin opiskelijoita, osallistumaan kilpailutapahtumaan.

Tunnettuuden lisäämiseksi media voisi nostaa tapahtumaa enemmän esille.

Kaikille 


TaitajaPLUS-kilpailu on tärkeä tapahtuma erityistä tukea tarvitsen opiskelijan osallistumisen ja osallisuuden lisäämiseksi ja kaikille erinomainen tapa verkostoitua. Ennen kaikkea opiskelijat pääsivät verkostoitumaan ja omalla panoksellaan edistivät inkluusiota.

Kirjoittajat:
Ammatillinen erityisopettaja Susanna Saxberg, lehtorit Annikki Torikka ja Minna Seppälä.