Kulttuurit kohtasivat turvapaikanhakijoiden kotouttamista edistävässä opetus- ja ohjaamisharjoittelussa

Kuva: Tero Moisio

TAMKin ammatillisen opettajankoulutuksen opettajankoulutuksen (TAOK) opetus- ja ohjaamisharjoittelun aikana opettajaopiskelija yllä pitää ja kehittää omia vahvuuksiaan ja tunnistaa kehittymisen kohteitaaan opettajana ja ohjaajana. Opettajuuden ydintä on opettaminen ja ohjaaminen sekä monenlaisten oppijoiden kohtaaminen (TAOK ops, 32).

Viime vuoden lokakuussa Tampereen ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajankoulutus (TAOK) tarjosi opettajaopiskelijoille mahdollisuuden suorittaa opetus- ja ohjaamisharjoittelunsa (7 op) turvapaikkahakijoiden kotouttamista edistävän toiminnan ohjaamisessa Tampereen seudulle tulleille turvapaikanhakijoille. Opetus- ja ohjaamisharjoittelu toteutettiin yhteistyössä Tampereen kaupungin maahanmuuttajainfon (MAINIO) koordinaattori Kristiina Teissin kanssa.

Opetus- ja ohjaamisharjoittelunsa (7 op) turvapaikkahakijoiden kotouttamista edistävän toiminnan ohjaamisessa tavoitteena oli, että opettajaopiskelija mm. kehittää pedagogisia valmiuksia toimia eri kulttuurista tulleiden henkilöiden opetus- ja ohjaamistehtävissä sekä edistää heidän kotoutumista.
Opettajaopiskelijat (N=8) suunnittelivat ja toteuttivat harjoittelunsa yhdessä toisen opettajaopiskelijan kanssa. Tiimiopettajuus tarjosi opiskelijoille ammatillista tukea ja mahdollisti yksilöllisemmän opetustilanteen eri kulttuurista tulleiden osallistujien kanssa. Näin eräs opiskelija kuvasi tiimiopettajuuden merkitystä opetus- ja ohjaamisharjoittelussa kirjottamassaan harjoittelublogissa:

Olemme oppineet, että valmius erilaisen toimintatavan hyväksymiseen vaatii hyvää itsetuntemusta, omien luonteenvahvuuksien ja kehittämiskohteiden tiedostamista ja hyväksymistä. Täytyy uskaltaa luottaa, että asiat tulevat tehdyksi myös muilla kuin minun tavallani. Täytyy myös olla valmis muuttamaan suuntaa ja ottamaan tilanteesta ja hetkestä kiinni silläkin uhalla, että hieno tuntisuunnitelma ei toteudukaan kirjaimellisesti. Tätä oman mielen joustavuutta olemme päässeet kehittämään puolin ja toisin. Etenemme opettajuutta kohti taas yhtä kokemusta vahvempina ja osaavampina.

Kuva Pirjo Jaakkola

Opettajaopiskelijat kokivat opetus- ja ohjausharjoittelunsa yhtenä merkittävänä oppimiskokemuksena opettajaopintojen aikana:

Kaiken kaikkiaan täytyy ihmetellä, kuinka monimuotoinen ammatti opettaja on. Paljon on opittavaa ja paljon on avartunut harjoittelun myötä. Täytyy antaa myös kiitosta koulutukselle tässä vaiheessa. Alkuun havitteli selkeitä ohjeita, mutta pian selvisi, ettei selvää kaavaa toimia ei ole. Vaikka hyviä käytäntöjä löytyykin. Itselle opettajakoulutus on luultavammin antanut tärkeimpänä varmuutta miettiä omaa opettajuutta kohti parempaa itselle luontaista tapaa opettaa.

Saimme opettajaopiskelijoina hienon tilaisuuden suorittaa opetusharjoittelumme Taokin ja Tampereen maahanmuuttajainfo Mainion yhteisessä hankkeessa turvapaikanhakijoiden kotouttamisen edistämiseksi. 

Olo on hieman haikea. Enemmän olisi voinut tehdä, ja jos nyt suunnittelisimme tämän uudelleen, tekisimme monta asiaa toisin. Olemme siis ilmeisesti oppineet jotain itsestämme ja opettamisesta, mahdollisesti jopa kasvaneet ihmisinä ja opettajuudessamme. 

Opetus- ja ohjausharjoittelun loppukeskustelussa keskusteltiin opettajaopiskelijoiden kanssa opetus- ja ohjaamisharjoittelun kokemuksista ja mietittiin, miten yhteistyötä TAOKin opettajankoulutuksen ja Tampereen kaupungin maahanmuuttajainfon kanssa jatkettaisiin ensi lukuvuonna.

Dig It – diggaa uutta oppimista!

Hieman hullun rohkeutta, avarakatseisuutta ja mahdollisuuksien havaitsemista, hyppyä tuntemattomaan. Siinä aineksia ammattipedagogisen tiimin Arin ja Annukan yhteisprojektiin Vincitin ja Demolan kanssa. Onneksemme oikeastaan kääntyi se, että emme saaneet aiheeseen ideoimaamme ESR-hanketta, vaan sen sijaan pääsimme ideoimaan oppimisranneketta DigItWristiä © kevyesti ja ketterästi. Työnimellä oppimisranneke lähdettiin siis ideoimaan uutta sovellusta tai jopa välinettä, jolla oppimisen kaikkiallisuutta voisi dokumentoida. Idea oppimisen uudenlaiseen dokumentointiin lähti käytännön tarpeista: esimerkiksi osaamisen osoittamistilaisuuteen näyttötutkintojärjestelmässä on mukaan saatava kolmikantainen arviointiryhmä; voisiko osaamisen kertymistä sen sijaan dokumentoida jollakin muulla tavalla, jolloin myös aikaa ja vaivaa säästyisi.

(photo Annukka Tapani)

Olimme jo ESR-hankevalmisteluvaiheessa olleet yhteyksissä Vincitin suuntaan, mutta nyt lähdimme asian kimppuun uudelleen. Pääsimmepä heti alkuun käymään Suomen parhaaksi työpaikaksi kolme kertaa valitussa Vincitissä ja vaikutuimme heti. Asiakkuusjohtaja Petri Suhosen avulla saimme tästä aikaan Demola-projektin, joka on ollut meille innostava ja ajatuksia kirkastava. Olemme päässeet konkreettisesti todentamaan, mikä on Demolan oppimisen malli. Jo ensi tapaamisella opiskelijatiimin (5 TTYn opiskelijaa) kanssa saimme tuntuman, että nyt lähtee! Pidimme alkutapaamisen, saimme playbookin suunnitelman etenemisestä, olemme päässeet kuulemaan midpitsausta ja olleet kiinteästi mukana projektin etenemisessä välillä Vincitin, välillä New Factoryn tiloissa. Ja 19.5. on tulossa final pitching, jonne kutsumme myös yhteistyökumppaneita kuulolle.

On ollut hienoa huomata, kuinka opiskelijat ”ostivat” tämän idean ja ovat todella työskennelleet sitoutuneesti ja ideoivasti sekä pitäneet meitä ajantasalla jatkuvasti. He tekivät kyselyn opiskelijoille ja opettajille liittyen opetuksen ja oppimisen nykytilaan ja saivat siitä aineistoa ja potkua oman ajatustyönsä tueksi. Kyselyssä ilmeni kiintoisa seikka muun muassa siitä, miten näkemykset eroavat vaikkapa keskeisen oppimisen haasteen suhteen: opettajien mielestä suurin ongelma on opiskelijoiden puuttuva fokus, opiskelijoiden mielestä sen sijaan puuttuva motivaatio. ”Wearable technologies” -mahdollisuuksin näkökulmaa antaa esimerkiksi aineiston tuottama tieto siitä, että puhelinta ei enää käytetä soittamiseen, sen sijaan muu viestittely on valtavirran kontaktointitapa. Opiskelijoiden vastauksista kävi ilmi, että he odottavat enemmän palautetta opettajilta: 72 % vastaajista oli sitä mieltä, että palautetta ei tule tarpeeksi. Ylipäätään kiinnostus uudenlaiseen teknologiaan osana oppimista sai positiivisen vastineen: opettajista 83 % oli jollain tavalla kiinnostunut ottamaan uudenlaista teknologiaa osaksi opetustaan, opiskelijoista 70 % osoitti kiinnostusta kokeiluun.

(photo José Raúl Berlanga Zárate)

Nyt odotamme suurella mielenkiinnolla, millainen lopputulema innokkaan moniosaajatiimin yhteistyön tuloksena syntyy ja saammeko tosiaan olla mukana uudenlaisen osaamisen dokumentoinnin eturintamassa. Sitä kelpaa odotella, ei laakereilla leväten, vaan jo uusia mahdollisuuksia ideoiden. 

(photo José Raúl Berlanga Zárate)

teksti: Annukka Tapani ja Ari Jussila