AgileAMK-malli opettajaopinnoissa

Toimin Tampereen ammattikorkeakoulussa ammatillisen opettajakoulutuksen (TAOK) lehtorina ja ryhmänopettajana. Opettajan tehtävässäni olen kokenut haasteena, miten voisin ohjata tehokkaasti, hallitusti jo tekemisvaiheessa opettajaopiskelijoiden tuotosten eri vaiheita. TAOKissa käytetään onnistuneesti monenlaisia oppimisprosesseja, jotka mahdollistavat syväoppimista ja yhteisöllistä työskentelyä. Tässä artikkelissani pohdin AgileAMK-mallin soveltuvuutta opettajaopintoihin.

Ankkuritehtävä ja kehittämistyö ovat hyvin tyypillisiä pitkälle aikavälille sijoittuvia pienryhmätuotoksia, joissa tekemisprosessin tulisi olla läpinäkyvä sekä ryhmänopettajalle, että muulle ryhmälle. Voisiko AgileAMK-malli olla yksi ratkaisu opiskeluprosessin läpinäkyvyyden ja ohjaamisen haasteeseen? AgileAMK-mallihan kuvaa tapaa tehdä asioita ketterästi, joten "lopputuote" voisi olla vaikkapa ankkuritehtävän tuloksena syntynyt tuotos eli tuote.

Opiskelijat saattavat joskus tehdä laajemmat oppimistehtävät ajatuksella, että ”teen, kun pitää tehdä”. Voisiko AglileAMK-malli ruokkia syvällisempää yhteisöllistä tekemistä ja tavoitteisiin sitoutumista ja sitä kautta motivoitumista?

TAOKin ammatillinen opettajakoulutus (60 op) koostuu kolmesta laajasta opintokokonaisuudesta, joissa jokaisessa on useita opintojaksoja, sekä valinnaisista pedagogisista opinnoista (OPS). Jokaisessa opintokokonaisuudessa on kokoava opintokokonaisuuden ankkuritehtävä. Ankkuritehtävää tehdään noin parin kolmen kuukauden ajan. Lisäksi opettajaopintoihin sisältyy kehittämistehtävä, jonka tekeminen ajoittuu pääsääntöisesti opintokokonaisuuteen 3, mutta työskentely aloitetaan jo opintokokonaisuuden 1 aikana.  Opettajaopiskelijoiden ankkuri- ja kehittämistehtävien tuotokset hyödyntävät tieto- ja viestintäteknologiaa ja tuotokset ovat pääsääntöisesti digitaalisessa muodossa.

Opettajaopiskelijaryhmät on jaettu n. 20-30 hengen opiskelijaryhmiin, joita ryhmänopettajat ohjaajat. Opiskelijaryhmässä opiskelu tapahtuu pienryhmätyöskentelynä. TAOKin pedagogisessa ajattelussa korostuvat tutkiva ote oppimisessa, autenttinen ja yhteisöllinen oppiminen ja yrittäjämäinen, itseohjautuva ote. Ryhmänopettajat ohjaavat pienryhmätyöskentelyä hyvin monin eri tavoin. Oma kokemukseni on, että erityisesti verkkopainotteisen ryhmän ohjaaminen voi olla aikaa vievää ja osin haastavaakin, jos pienryhmiä on monia ja opiskelijat käyttävät kirjavaa joukkoa verkon työkaluja. 

AgileAMK-malli on kehitetty VirtuaaliAMK-verkoston Uutta avointa energiaa –hankkeessa (uusiavoinenergia.fi) ja mallia hyödynnetään MOOC-kurssien tuottamisessa. Mallia voidaan käyttää myös opiskelun prosessina. AgileAMK-malliin voi tutustua tarkemmin VirtuaaliAMK-verkoston blogissa agileamk.fi. Kuvassa 1 mallin sisältämä prosessi on kuvattuna. 

Kuva 1. AgileAMK-malli VirtuaaliAMK-verkoston MOOCien tuottamiseksi (Kuva: Miia Törmänen, 2015)

Malli pyrkii tuomaan työskentely- ja opiskeluprosessin läpinäkyväksi. Ohjaaminen tapahtuu ennalta määritellyn ja strukturoidun prosessin sisällä. Työvälineenä voi olla esim. Trello tai vastaava työkalu, jossa voidaan seurata pienryhmän työskentelyn etenemistä. 

Lisäksi ryhmänopettajalla on mahdollisuus arvioida ja ohjata oppimista prosessin eri vaiheissa. Loppujen lopuksi, arvokkainta oppimisen ja opettajuuteen kasvamisen kannalta on se matka, joka kuljetaan, kun tuotosta tehdään.  Lisäksi bonuksena on, että työskentelyn tuloksena syntyvä tuote on laadukas. 

Case opintokokonaisuuden 3 ankkuritehtävä

Ankkuritehtävän ”vaatimusmäärittely” tulee TAOKin OPSista. 

Ankkuritehtävän tehtäväksianto on seuraava:

Millaista on ammatillisen opettajan työhön sisältyvä yhteistoiminta nyt ja tulevaisuudessa? Hyödynnä eri toimintaympäristöissä opettajana ja ohjaajana saatuja kokemuksia ja käsitteellistä tätä teoreettisen tiedon avulla.

Ankkuritehtävän tekemistä ohjaa opintokokonaisuuden 3 arviointitaulukko (OPSin s. 47), jonka valossa kysytään: miten tämä tehtävä tulisi muotoilla ja toteuttaa, jotta osallistujien osaaminen kehittyisi integroituneen osaamisen suuntaan? Ankkuritehtävä liittyy opintojaksoihin ja luo niitä yhdistävän juonteen. Ankkuritehtävä on opintokokonaisuuden tehtävistä keskeisin, ja muut tehtävät tukevat sitä. (TAOKin Tabula -työtila OK3)

Ankkuritehtävä koostuu useammasta kysymyksestä, joista pienryhmä voi valita haluamansa kysymykset keskittymisen kohteeksi.

Oletetaan, että pienryhmä (jäseniä viisi) valitsee yhteensä neljä kysymystä, joihin vastauksina pienryhmä työstää ankkurituotokset. Pienryhmä tarkentaa kysymyksiä ja suuntaa pienryhmätyöskentelyä ryhmän asettamien oppimistavoitteiden suuntaan.

Ankkuritehtävän tuotokset (kaikkiin neljään kysymykseen on tuotettu ratkaisu) esitellään yhteisöllisessä tapahtumassa, jossa kuulijoina ja vertaisarvioijina toimivat muut ryhmän opettajaopiskelijat.

Kuvassa 2 on havainnollistettu ankkuritehtävän toteutusprosessia ja tarkemmin kysymystä 2. Oletetaan, että esitysmuodoksi pienryhmä valitsee mm. draamaesityksen, josta ryhmä tekee videotallenteen. Pienryhmä tuottaa myös kirjallisen raportin.  

Pienryhmä ideoi ankkuritehtävän kehitysjonoksi (sprintin kehitysjono) seuraavat tehtävät: materiaalin kerääminen, haastattelut, kuvat, kirjallisuus, videot, yleisön aktivointi, kun tuotosta esitetään ja vertaispalautteen keräämistavat. Kuvassa on kuvattu Videot tehtävää, jonka tekemiseksi tarvitaan seuraavat vaiheet: käsikirjoituksen tekeminen, esiintyjien ja roolien määrittely, draaman esittämisen harjoittelu, esittäminen, kuvaaminen, kuvatun aineiston editointi ja materiaalin jakelu ja julkaisu.

Kuvaan seuraavaksi AgileAMK-mallin käsitteitä ja rooleja

• Tuotteen omistaja = ryhmänopettaja, TAOK
• Sprintin kehitystiimi = opettajaopiskelijoista muodostuva pienryhmä (esim. neljän viiden hengen ryhmä)
• Tuotteen kehitysjono = ankkuritehtävän kehitysjono, jossa ovat kysymykset 1 – 4.  Kehitysjonohan kuvaa ankkurituotoksen tuotekokonaisuuden ja näyttää millaisista osatehtävistä eli kysymyksistä ankkuritehtävä koostuu. Tuotteen kehitysjonon vaatimusmäärittelyssä käytetään apuna TAOKin OPSia ja Tabulan tehtävänmäärittelyä.
• Sprintin kehitysjono = ankkuritehtävän yksittäisen kysymyksen kehitysjono. Sprintin kehitystiimi/pienryhmä ryhmänopettajan ohjauksen mukaisesti määrittelee kehitysjonon kunkin sprintin tavoitteet, tehtävät ja tehtävien kestot kussakin sprintin suunnittelupalaverissa (tämä voidaan pitää kontaktitapaamisessa, joka voi olla joko fyysinen tai verkossa tapahtuva). Pienryhmä määrittelee myös, mikä on valmis tuote; mikä on riittävä taso valmiille tuotokselle.
• Masterina (AgileAMK-master) toimii yksi valittu pienryhmän jäsen. Hän vastaa, että pysytään aikataulussa ja sprintin tehtävät tulevat tehtyä
• Sprintin tehtävät = tehtävät, joiden avulla esim. videot toteutetaan. Sprintin aikana kehitystiimi/pienryhmä työskentelee yhteisöllisesti GoogleDrivessä ja Bloggerissa. Jokaisen pienryhmän jäsenen ei välttämättä tarvitse osallistua jokaiseen kehitysjonon sprinttiin, vaan pienryhmässä voidaan tehdä työnjakoa. Tavoite on kuitenkin yhteisöllinen tekeminen eikä yhteistoiminnallinen. Ryhmänopettaja osallistuu sprintteihin ohjaajan roolissa.
• Päiväpalaverit, joissa tehdään katsaus, missä mennään, mitä tehty, mitä tullaan tekemään. Katsaus voi olla esim. WhatsApp-ryhmässä tapahtuva lyhyt päivittäinen viestintä. Ryhmänopettaja on myös WhatsApp-ryhmän jäsen ja tarvittaessa ohjaa ja kommentoi työskentelyä.
• Sprinttikatselmus ja jälkitarkastelu voidaan pitää esim. Adobe Connect-etäpalaverissa (ryhmänopettaja myös mukana). 

Kuva 2. Case ankkuritehtävän toteutusprosessi

Sprinttityöskentelynä syntyvät ankkurituotoksen osat (kuvassa 2 valmis video). Sprintin kehitysjonosta otetaan kaikki määritellyt tehtävät työstettäviksi sprinteissä.

Kehitysjonosta otetaan kukin ankkuritehtävän kysymys vuorollaan pohdittavaksi ja työstettäväksi prosessiin, kunnes koko ankkurituotos kokonaisuutena on valmis.

Mitä hyötyä AgileAMK-mallin käyttämisestä sitten on?

Voisin luetella paljonkin hyötyjä, mutta tyydyn listaamaan tähän muutamia oleellisia hyötyjä, kuten

• syväoppiminen ja yhteisöllinen työskentely, 
• jakaminen ja yhdessä tekeminen,
• ketteryys, nopea reagointi ja nopeat korjausliikkeet jo opiskeluprosessin aikana,
• lopputuotteen laadukkuus,
• työskentelyn läpinäkyvyys,
• opettajan rooli muuttuu luokkaopetuksesta oppimisen ohjaamiseen,
• mielekkäät oppimiskokemukset,
• Scrum-mallin ”piilo-oppiminen”
• ja opettajan välitön palaute jo oppimisprosessin aikana.

 

Marja Keränen, TAOK, lehtori

Digiä TAOKissa

Esittelimme 2.2.2016 opettajafoorumissa TAOKin henkilökunnalle digimentoritoimintaa TAMKissa. Esittäytymisen lisäksi halusimme tietää TAOKin tarpeet ja miten digimentoreina voisimme olla tekemässä TAMKia tunnetuksi edelläkävijäksi digitalisaatiossa ja mm. joustavien oppimismahdollisuuksien tarjoajana. Meillä TAOKissa painopiste tulisi olla erityisesti pedagogiikassa ja niissä välineissä, jotka edistävät pedagogisesti monipuolista ja laadukasta toimintaa. TAOKin pedagogisessa filosofiassa korostuvat tutkiva ote oppimisessa, autenttinen ja yhteisöllinen oppiminen ja yrittäjämäinen,  itseohjautuva ote.

Ensimmäinen ”virallinen esiintymisemme” digimentoreina ei alkanut vakuuttavasti.  Eräs kollegamme ei päässyt tilaisuuteen fyysisesti paikalle, ja olimme sopineet, että hän osallistuu etäyhteydellä käyttäen AdobeConnect (AC)-videoneuvottelusovellusta. Tämä on meille ja useimmille TAOKilaisille jo arkipäivää. Käytimme luokkatilan esityskonetta.  Olimme etukäteen laatineet tilaisuutta varten Prezi-esityksen, joka oli tarkoitus jakaa AC:ssa.  Hetken ihmettelimme, miksi emme saaneet AC:ssä näytön jakoa tehtyä. Taisi pari minuuttia vierähtää siihen, että nolona yleisön edessä ihmettelimme tätä ”digimaailman” meille tekemää jäynää, kunnes tajusimme, missä on ongelma. Vaikka me olimme vetäjän roolissa tässä tilaisuudessa, niin AC:ssa isäntänä (Host) olikin osallistuja emmekä me. Ja hänellekin asetelma taisi olla uusi, koska hän ei ollut huomannut etukäteen antaa meille Presenter-oikeuksia (tai Host-oikeuksia). Toki heti, kun ongelma selvisi, se myös osattiin ratkaista.  Taisi ”mister Murphy” haluta muistuttaa digimentoreita jostakin.

Esittelimme muutamalla sanalla, keitä olemme. Jorin tietysti TAOKin henkilökunta tunsi entuudestaan. Marja on vielä varmasti monille tuntemattomampi. Marja aloitti TAOKissa tämän vuoden alussa päätoimisena. Verkkopedagogiikka, some- ja virtuaalimaailma ja sen monet työvälineet tulivat kovinkin tutuiksi VirtuaaliAMK-verkoston (amk.fi) vetäjänä ja palveluiden kehittäjänä. VirtuaaliAMK-verkoston taival kesti 15 vuotta. Jori on paneutunut tähän alueeseen perusteellisemmin viimeisen neljän vuoden aikana.

TAOKissa verkkovälineitä käytetään rohkeasti ja monipuolisesti. Opettajan osaamisvaatimukset muuttuvat ja verkon välineitä tulee jatkuvasti uusia. Kukaan ei pysty kaikkea osaamaan eikä omaksumaan.  Perehtyminen on tehtävä oman toimen ohella. Kkehityksen vauhti on hurja laajalla rintamalla yhtäaikaisesti. Haastetta riittää. TAOKin Digimentoreina pyrimme edistämään rohkeita kokeiluja ja jakamaan kokemustietoa sekä toimimaan ns. tiedonkulun solmupisteinä. Solmupisteellä tarkoitamme sitä, että haluamme olla sekä jakamassa kokemuksia uusista välineistä että myös kuulemassa muiden kokeiluista ja kokemuksista, jotta voimme puolestamme jakaa tietoa eteenpäin. Digimentoreina voimme olla suunnittelemassa innovatiivisia ratkaisuja yhdessä TAOKin pedagogiikan huippuasiantuntijoiden kanssa.

Jori esitteli Ilkka Haukijärven tekemää kalvosarjaa, joihin TAMKin tahtotila oli kirjattu. TAMKin visio on kunnianhimoinen, mutta innostava: ” TAMK on tunnettu ja tunnustettu edelläkävijä kansainvälistyvässä korkeakoulutuksen digitalisaatiossa, opiskelija- ja asiakaslähtöisessä koulutuksen kehittämisessä ja joustavien oppimismahdollisuuksien tarjoajana. ”

Prezi-esityksemme kalvotekstit näkyivät liian pieninä, mutta Prezin hyvä puoli on se, että siinä voi zoomata sitä kohtaa, jonka haluaa yleisön näkevän kunnolla. Prezi on erinomainen esityssovellus ja hyvin monipuolinen. Opefoorumia varten tehty Prezi-esitys löytyy osoitteesta: http://prezi.com/fa3mewfpsti0/?utm_campaign=share&utm_medium=copy&rc=ex0share.
Prezistä kannattaa ladata ns. Edu Enjoy -ilmaisversio.

Prezi-esityksen tekeminen ja esittäminen vaativat hieman opettelua, mutta on vaivan arvoinen. Voimme suositella lämpimästi Prezin käyttöä PowerPoint-esitysten sijaan. Sillä saa elävyyttä ja vaihtelevuutta omaan esitykseensä. Toki myös PowerPointista löytyy ominaisuuksia monipuolisesti. PowerPointilla voi tehdä toimivia animaatioita ja puheen voi tallentaa osaksi esitystä.
Vararehtorimme Päivi Karttunen oli myös paikalla. Päivi otti esille asian, jota ei pidä unohtaa: Nimittäin oppimista, joka ei ole muuttunut, vaikka välineet ovatkin tänä päivänä hyvin erilaisia verrattuna aiempiin. Digimentoreina pyrkimyksemme on erityisesti painottaa tekemisiämme oppimisen näkökulmasta. Tekniikka voi olla parhaimmillaan hyvä apuväline ymmärtävään syväoppimiseen.

Tilaisuudessa keskustelimme, miten suhtaudumme Tabulaan oppimisalustana. Oppimisalustat eivät enää välttämättä edusta tämän päivän joustavia, yhteisöllisyyttä tukevia oppimisympäristöjä. Kotipesä tarvitaan ja Tabula voi toimia kotipesänä ja muita välineitä kannattaa hyödyntää Tabulan lisäksi.

Answergarden.ch-sovellus on hyvä väline mm. kyselyiden tekemiseen. Olimme pyytäneet osallistujia ottamaan omat kannettavat tietokoneensa mukaan. Sovelluksella kysyimme tässä tilaisuudessa, miten digimentorit voisivat olla kanssakulkijoina avuksi TAOKin henkilöstölle?
Tulos näytti seuraavanlaiselta:





”Jotain kivaa ”.  Mitähän se mahtaisi olla?  Yleisömme toivoi, että erilaisissa TAOKin yhteisissä tilaisuuksissa voisimme käyttää jatkossakin jotain ”kivaa” välinettä, kuten nyt käytimme AswerGardenia. Ajatus tuntui mukavalta.  Toivottavasti saimme yksikössämme positiivisen ”draivin” päälle ja innostuksen kehittää omaa ryhmäopettajuutta.

Jori esitteli omassa puheenvuorossaan esimerkkivalikoiman työkaluja, joista saattaa löytyä käyttökelpoisia välineitä myös TAOKissa. Hän käytti esittelyyn Tagul-sovellusta. Valikoiman löydät tästä osoitteesta: https://tagul.com/dm699exbjiku/digital-apps-and-categories.

Moninaiset verkosta löytyvät ilmaissovellukset omaavat myös kolikon toisen puolen asioita, kuten haittaohjelmat.  Virus- ja tietosuoja sekä -turva-asiat tulisi ottaa TAOKissa huomioon. TAMK tarjoaa turvallisen ympäristön toimia verkossa, mutta jos käytämme sovelluksia, joita lataamme ”saiteilta”, jotka eivät ole luotettavia, vaarana on saastuttaa omat koneemme. Opiskelijoillamme ei välttämättä oli tietoturva kunnossa omilla koneillaan ja tämä olisi hyvä meidän opettajina muistaa. Meillä TAMKissa tietoturva on tosi hyvin hoidettu ja voimme tarvittaessa kiikuttaa koneemme huoltoon. Tällaista mahdollisuutta ei opiskelijoillamme välttämättä ole.

TAOKin Digimentorit ovat varmimmin tavoitettavissa alkuviikosta. Toivomme, että TAOKin väki ottaa rohkeasti yhteyttä.

Marja Keränen
Jori Leskelä