Kokemuksia opettajankoulutuksesta

Kokosimme viime vuonna tarinoita Tampereen ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajankoulutuksessa TAOKissa tai sen edeltäjissä Kurun normaalimetsäoppilaitoksessa ja Tampereen teknillisessä oppilaitoksessa sijainneessa Teknillisten oppilaitosten opettajankoulutuskeskuksessa TOPKOssa opettajan-, erityisopettajan- tai opinto-ohjaajankoulutuksen suorittaneilta. Tavoitteena oli saada itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi 100 tarinaa. Sataan emme päässeet, vaan saimme 40 mielenkiintoista tarinaa, jotka on julkaistu tässä blogissa aikaisemmin.

Suurin osa tarinoista on opettajankoulutuksen suorittaneilta. Kaksi kirjoittajaa on suorittanut opinto-ohjaajankoulutuksen ja kaksi TAOKissa sekä opettajan- että erityisopettajankoulutuksen. Koulutusmuistoja on 40 vuodelta: vanhimmat vuodelta 1977 ja uusimmat vuodelta 2017.

Useimmat kirjoittajat (22) olivat opiskelleet TAOKissa tai TAOKKissa^*), 13 oli opiskellut TOPKOssa ja 6 Kurussa. Joukossa on yksi, joka suoritti teknillisten oppilaitosten opettajankoulutuksen TOPKOssa ja täydensi sen ammatilliseksi opettajankoulutukseksi TAOKKissa.

Suurin osa kirjoittajista oli toiminut opettajana koulutuksessa ollessaan ja toimi edelleenkin. Heistä 9 ei toiminut opettajana opiskelunsa aikana. Kirjoitushetkellä 3 oli eläkkeellä ja 10 muissa tehtävissä kuin opettajana. Näistä opettajana toimimattomista lähes kaikki olivat koulutuksen kehittämis- ja hallintotehtävissä, lähellä opettajuutta siis edelleen. Ohjaavana opettajana oli uransa aikana toiminut 16 kirjoittajaa.

Kaikki kirjoittajat muistelevat koulutustaan ja sen antia lämmöllä ja kokevat saaneensa siitä tarpeellista oppia opettajuutensa kehittämiseen. Selvää tietysti on, että koulutuksensa jotenkin negatiivisena kokeneet eivät vastaa tällaisiin kirjoituspyyntöihin. En pyrikään tässä edustavaan selvitykseen, vaan kokoan joitakin tarinoista nousevia asioita.

Miksi opettajankoulutukseen?

Opettajankoulutukseen oli hakeuduttu lähinnä kahdentyyppisistä syistä: Osa halusi kehittyä opettajana ja saada uutta osaamista opettamiseensa, osalle se oli pakollinen suoritus tai haave vakinaisesta paikasta. Nämä eivät tietysti ole toisiaan pois sulkevia motiiveja. Uteliaisuuskin saattoi olla taustalla.

• Halusin toki kehittyä opettajana, mutta rehellisesti myös pedagoginen pätevyys ja sen kautta saavutettava vakituinen työpaikka kiinnosti.
• Opettajankoulutuksen tarve korostui päivittäisessä opetustyössä, kun asiaosaaminen ei aina riittänyt antamaan tyytyväisyyttä oman työn onnistumiseen.
• Opetusmaailma oli minulle aivan uutta ja pedagoginen koulutus tuli todella tarpeeseen.
• Käsittääkseni olen ensimmäistä tekun opettajasukupolvea, vuonna 1988 aloittanut, jolle pedagogiset opinnot tulivat pakolliseksi virkavelvollisuudeksi.
• Kun kuulin, että Tampereen teknillisessä oppilaitoksessa järjestettiin pedagogisia kursseja kesäisin, päätin katsoa, mitä uutta sellaisella kurssilla oppisin.

Opettajankoulutuksen anti

Opettajankoulutuksesta koettiin saadun monenlaisia asioita: työkaluja opettamiseen, itseluottamusta, varmuutta toimia opettajana, monialaisia verkostoja, uusia näkökulmia sekä kehittyviä arvoja.

• Opin luottamaan itseeni, mielipiteisiini, näkökantoihini ja muiden näkökantojen arvostamiseen, vaikka ne olisivatkin erilaisia kuin omani.
• Opinnoissa pidin erityisesti lähipäivistä, pienryhmätyöskentelystä eri alojen ammattilaisten kanssa sekä yhteistyöstä ohjaavan opettajan kanssa. Oli hienoa päästä seuraamaan eri alojen opetusta sekä kyselemään ja pohtimaan asioita, joita opettajan arjessa ei välttämättä ehdi tai rohkene ottaa puheeksi.
• Opinnot antoivat uusia näkökulmia oppimiseen ja oivaltamiseen. Ja sitähän opetus ja oppiminen parhaimmillaan on! Että näet välillä asioita muustakin kuin omasta näkökulmastasi.
• Tärkein oppi minulle oli, että ole itsellesi armollinen. Aloittavalla opettajalla riittää työtehtäviä ja pitää muistaa, että kuormitus säilyy kohtuullisena. Itse opettajuuteen kasvaminen oli usean vuoden projekti.
• Käsite opetuksen käyttöteoria oli itselleni löytö, jota olen soveltanut kuluneiden opettajavuosien aikana. Aikojen saatossa se on kiteytynyt lyhyeen muotoon: Parhaimmillaan opettaja ei ole oppimisen este.
• Opekoulutus kolahti minuun kerralla. Kasvatustiedekin, joka aprona aineopintojen yhteydessä oli tuntunut aivan höpöhöpöltä, yhtäkkiä kävi järkeen. Kaikki, mitä opin liittyi suoraan omaan työhöni.
• Pelkän teknisen ajattelun rinnalle sain vähän pehmeämpiäkin arvoja, miten opetusta olisi hyvä toteuttaa.

Myös opetuksen tukihenkilöt kokevat saaneensa hyötyä opettajaopinnoista:

• Opettajankoulutus onkin ollut ehdoton voimavara koulutuksia suunnitellessa, sillä olen saanut varmuutta omaan työhöni nimenomaan opettajankoulutuksen kautta. Lisäksi uskon, että myös opetuksen tukihenkilöstön, kuten verkkopalveluiden kehittäjien ja ylläpitäjien, on hyödyllistä ymmärtää pedagogiikkaa ja opettajan työtä.
• Opettajankoulutuksesta ja opettajuudesta on ollut suuri hyöty myös nykyisissä esimiestehtävissä.

Koulutuksesta oli selvästi saatu varsinaisen ”virallisen opin” lisäksi myös sosiaalisia kontakteja sekä vapaa-ajan iloja. Aikaisemmin vapaa-ajan merkitys korostui, kun lähijaksot olivat nykyistä pitempiä, mutta eivät vapaa-ajan puuhat nykyisinkään merkityksettömiä ole.

• Meillä oli hauskaa koko opiskelun ajan viiden hengen ryhmässä, joka osin kokoontuu edelleen syksyiseen sienimetsään – miettimään mitä jatkossa, mitä ollaan vuoden mittaan tehty ja muutoinkin vain hauska pitämään.
• Ryhmämme oli luvalla sanoen rönsyilevä ja toimelias myös vapaa-aikana.
• Muodostettiin Huvitoimikunta lähijaksojen iloksi. Tarkoituksena oli järjestää jokaiselle illalle jotakin toimintaa koko porukalle. Siihen aikaan lähijaksot kestivät viikon tai pari – ei päivän tai pari kuten nykyään. Joka ilta siis ainakin Huvitoimikunnalla oli hauskaa tekemistä.
• Muistan, kuinka Tampere oli kaunis ja siisti kaupunki. Luonto oli kauneimmillaan kesällä. Opettajalle oli kuin lomaa tulla valmiiseen pöytään. Asuimme hotellissa, päiviä TOPKOssa jaksottivat kahvitauot ja lounastauot, jolloin oli tilaisuus keskustella kollegojen kanssa.

Mikä palkitsee opettajan työssä?

Opettajan työssä koetaan palkitsevana mm. opiskelijoiden oppimisen havaitseminen, saatu positiivinen palaute, vaikutusmahdollisuudet, mahdollisuus omaan oppimiseen ja nuorten kanssa työskentely.

• Ammatillinen opettaja rakentaa yhteiskuntaa yhdessä opiskelijoiden ja työelämän kanssa.
• Opettajan työssä palkitsevinta mielestäni on se hetki, kun näkee oivalluksen syttyvän oppilaan silmissä.
• Opettajan työ on antanut mahdollisuuden toimia nuorten ja yleensä aktiivisten ja tiedonjanoisten ihmisten parissa. Se on pakottanut jatkuvaan itsensä tarkkailuun ja kehittämiseen.
• Parasta opon työssä on saada olla näköalapaikalla. Toisaalta pääsee tutustumaan opiskelijoiden arkeen iloineen ja suruineen, toisaalta pääsee näkemään ja vaikuttamaan taustalla tapahtuvaan päätöksentekoon.
• Mutta se tunne, kun kaiken epävarmuuden, ponnistelun, stressin ja työn jälkeen yksikin opiskelija kiittää opetuksesta ja oppimisesta! Se tunne on kaiken vaivan arvoinen.
• Opettajan työssä palkitsevaa on sen monipuolisuus ja substanssiosaamisen laaja-alainen ja jatkuva kehittäminen.
• Palkitsevaa työssäni on kuulla huikeita uratarinoita, joissa opiskelijamme ovat sijoittuneet todella vaativiin ja haasteellisiin esimies- ja asiantuntijatöihin.
• Itse opettajan työssä taas voimaa antoi työskentely nuorten ihmisten parissa. Tuntui siltä, että itsekin pysyi sillä tavalla nuorempana.

Opettajan identiteetti

Yksi mielenkiintoinen piirre ammatillisen opettajuuden kehittymisessä on opettajan identiteetin omaksuminen tai hyväksyminen. Aloittelevalla opettajalla on usein vahvana tutkintokoulutuksen ja työkokemuksen mukainen ammatti-identiteetti, ja opettajan identiteetin liittäminen siihen saattaa viedä aikaa.

Yksi vastaaja kertoi vielä opettajankoulutusta aloittaessaan sanoneensa, ettei ole opettaja, vaan insinööri. Toinen kirjoittaja kertoi näin: ”Aiemmin aina esittelin itseni uudelle opetusryhmälle opettavana asiantuntijana. Tunsin olevani pedagogisesti epävarma, mutta asiantuntemukseni työhöni liittyvissä asioissa antoi itseluottamusta. Tänä syksynä olen ajatellut, että alan olla jo asiantunteva opettaja! Mahtava tunne!”


^*) TAMKin opettajankoulutusyksiköstä käytettiin aikaisemmin lyhennettä TAOKK (ammatillinen opettajakorkeakoulu), nykyisin TAOK (ammatillinen opettajankoulutus).

Antoisaa yhteistyötä Taitaja2018-kisoissa

Jonna ja Kyösti

Taitaja2018-tapahtuma järjestettiin 14. - 17.5.2018 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Päävastuu tapahtuman organisoinnista oli Tampereen seudun ammattiopistolla Tredulla. Keskeisintä tapahtumassa on ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ammattitaitokilpailun Taitaja-finaali. Kisat ovat yhteistyötapahtuma ja ammatillisen koulutuksen esittelypaikka, jossa vierailee paljon ammatillisen koulutuksen ja peruskoulun toimijoita sekä ammatillisen koulutuksen yhteistyökumppaneita. Tampereen ammattikorkeakoulu oli tapahtuman pääyhteistyökumppani, mikä oli ihan uutta Taitaja-kisojen historiassa.

Kolme Tredu-TAMK-TAOK-yhteistyön toimijaa kertoo tässä omista tapahtumakokemuksistaan.


Kyösti Lehtonen, Taitaja18-kilpailun johtaja

Halusimme ammattikorkeakoulun yhteistyökumppaniksi monesta syystä. Saimme hankittua TAMKilta palveluita, kuten ensiaputoiminnat ja VIP-ruokailun suunnittelun. TAMK ja TAOK olivat vahvasti mukana Työelämäyhteistyö lämmittää -seminaarin toteuttamisessa. Ammattikorkeakoulu on luonnollinen jatkokoulutus ammatillisen koulutuksen päättäneille. Yhteistyön avulla saimme tämän väylän näkyvämmäksi tapahtumassa.

Yhteistyön avulla saimme myös yhden lajin lisää tapahtumaan. TAMK oli toteuttamassa konepajatekniikan lajia, jossa osallistujajoukkueessa oli edustus sekä ammatillisesta koulutuksesta että ammattikorkeakoulusta. Se kuvaa hyvin työelämän aitoa tilannetta. Opinto-ohjaajien PopUp-piste oli näkyvästi esillä. Sen suunnittelu oli yksi esimerkki hyvästä yhteistyöstä.

Yhteistyö toimi suunnittelun ja tapahtuman aikana hyvin. Tapasimme suunnitteluvaiheen aikana useasti, ja asiat etenivät. Tuli olo, että saatiin joitain yhdessä aikaiseksi. Yhteistyö tapahtuman toteuttamisessa oli todella positiivinen ja hyödyllinen asia. Tuleville kisajärjestäjille suosittelen tällaista yhteistyötä ilman muuta. Lisäksi pidän tärkeänä, että joka Taitaja-tapahtumassa olisi mukana ammatillinen opettajakorkeakoulu. Tapahtuma tarjoaa ammatillisille opettaja-, erityisopettaja- ja opinto-ohjaajaopiskelijoille erinomaisen näköalapaikan tapahtumaan ja ammatilliseen koulutukseen.

Ari Jussila, opo-opiskelijoiden opettaja

Taitaja18-kisat tarjosi TAMKille monta yhteistyömahdollisuutta. Ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus oli tapahtumassa kaksi päivää oman PopUp-pisteen kanssa. Tapahtuma tarjosi aidon ympäristön, jossa opinto-ohjaajaopiskelijat pääsivät kokemaan, oppimaan ja osoittamaan osaamistaan. Tapahtuma nähtiin heti alussa mahdollisuutena, ja päätös osallistumisesta tehtiin jo hyvissä ajoin.

Miten tapahtuma palvelee oppimista? Valmistautumisessa opiskelijat miettivät ja selvittivät, mitkä ovat ajankohtaisia aiheita, joista ammatillisen koulutuksen kentällä puhutaan, ja joita voidaan nostaa PopUp-pisteen teemoiksi. Sen jälkeen he hankkivat pisteellä tarvittavaa tietoa, analysoivat sitä ja kokosivat sen käyttökelpoiseen muotoon. Samalla käynnistyi myös mietintä, miten saan osallistumisen liitetyksi osaksi opintoja?

Pisteen pyörittäminen vaatii myös paljon osaamista. On pystyttävä kohtaamaan erilaisia ihmisiä, joilla on erilaisia näkemyksiä, ja keskustelemaan heidän kanssaan asiantuntevasti. Keskustelujen tulokset koottiin ja niitä on analysoitu.

Tapahtumaan osallistuminen ylitti meidän kouluttajien odotukset. Opiskelijat hoitivat pisteen hienosti, ja kouluttajien tehtävä oli pysyä poissa tieltä. Kuulimme ja näimme monta asiantuntevaa keskustelua, ja niistä kerätty materiaali odottaa vielä jatkojalostusta. Olemme varmoja, että jokainen opiskelija sai tapahtumasta paljon osaamista ja kokemusta. Tapahtuma oli monelle opiskelijalle myös osaamisen osoittamisen paikka, jossa he oman henkilökohtaisen suunnitelmansa mukaisesti hyödynsivät tapahtumaa ja siihen liittyvää työtä osaamisensa osoittamisissa. Aito ympäristö ja oikeat tilanteet ovat aina tervetulleita koulutukseen.

 

Jonna Majava, Reformi PopUp -koordinaattori

AmisReformi ja ajankohtaisuus uudessa ammatillisessa koulutuksessa herätti ajatuksen pajatoiminnasta Taitaja2018-tapahtuman yhteydessä. Suunnittelu- ja järjestelytyö käynnistyi virallisesti marraskuussa 2017, jolloin kävin ensimmäisen kerran tapaamassa Taitaja2018-järjestäjiä Taitajatoimistossa. Yhteistyö alkoi mallikkaasti heti alkumetreiltä alkaen, teimmehän suunnittelutyötä yhdessä tapahtumakonkareiden kanssa. Järjestelytyössä tuli ottaa huomioon monia erilaisia asioita sekä ennakoida epävarmojakin asioita, kuten osallistujamäärä pajassa.

Opo Reformi PopUpista pyrittiin muodostamaan ohjauksesta kiinnostuneille matalankynnyksen (avoin) keskustelupaikka, johon saataisiin erityisesti peruskoulun opinto-ohjaajat pysähtymään. Tarkoitus ei ollut, että vain me opo-opiskelijat toisimme pajassa tietoa ammatillisen koulutuksen uudistuksesta. Toiveenamme oli, että pysähtyjät toisivat myös meille päin ajankohtaista ja uutta tietoa sekä teemoja, jotka opojen kentällä arjessa puhuttavat. Näin lopulta kävikin, ja saimme erittäin arvokasta materiaalia ajankohtaisista opetuksen ja ohjauksen asioista sekä reformin vaikutuksista koulutuksiin.

Messutapahtumassa olo oli useimmille meistä uutta, mutta osalla ammatillisen opinto-ohjaajakoulutuksen opiskelijaryhmästä oli aikaisempaa kokemusta Taitaja-tapahtumassa mukanaolosta. Nyt olimme mukana kuitenkin erilaisessa roolissa verraten aikaisempiin lajivastaavan, valmentajan, tms. rooleihin verrattuna. Itse Opo Reformi PopUp mahdollisti meille kokemuksellisen oppimisen erilaisista ammatillisista kohtaamisista eri toimijoiden kanssa. Pääsimme keskustelemaan ohjauksesta sekä myös opetuksesta ammatillisen vuorovaikutuksen avulla. Tämä oivallinen oppimistilanne, kuten sitä itse kutsun, antoi meille mahdollisuuden olla ohjauksen asiantuntijoiden kanssa tasavertaisessa asemassa. Meidän viralliset ohjausopintomme ovat loppusuoralla tai takakaarteessa, silti koimme olevamme osa laajaa ohjauksen asiantuntijaverkostoa. Opinto-ohjaajan työhön sisältyy koulutuksien markkinointityötä koulutus-, ja rekry-messuilla sekä oppilaitosesittelyissä, Opo Reformi PopUp antoi esimakua ja kokemusta myös siitä työstä. Kuten sanottu, saimme aikaan loistavia keskusteluja ja erinomaisia viestejä posterseiniin, kaunis kiitos kaikille pajaan poikenneille.

Ohjaus herättää keskustelua helposti, jokainen ohjaustilanne on yksilöllinen. Tämä Opo Reformi PopUp herätti myös keskustelua, siitäkin muodostui yksilöllinen tilaisuus jota ei voi helposti kopioida. Ilman verkostoja tällainen tapahtuma on vaikea toteuttaa. Ilman luottamusta ja yhteistyötä on vaikea toimia. Haluankin kiittää suuresti kaikkia mukana olleita opo-opiskelijoita erinomaisesta työstä pajan eteen, kiitos luottamuksesta opettajat Outi ja Ari, mutta ennen kaikkea iso kiitos Minna, Salme ja Kyösti Taitajatoimistosta! Tämä oli meille opinto-ohjaajiksi valmistuville erinomainen oppismahdollisuus erityisesti kehittämis-, verkosto-, ennakointi- sekä ohjausosaamistyöstä!