Mitä on osallisuus? Onko osallisuuden vastakohta osattomuus vai osallistumattomuus tai ehkä ulkopuolisuus? Olisiko osattomuus jotain sellaista, mitä kolmissakymmenissä oleva mies kuvaa Juho Saaren Yksinäisten Suomi -kirjassa näin: ”olen olemassa, mutta ketään ei tunnu kiinnostavan”? Vai kutistuuko osallisuus sosioekonomiseen menestykseen, jolloin osattomuus rinnastuisi köyhyyteen?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisussa Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa on ajateltu, että osallisuus on kuulumista sellaiseen kokonaisuuteen, jossa yksilö pystyy liittymään erilaisiin hyvinvoinnin lähteisiin ja elämän merkityksellisyyttä lisääviin vuorovaikutussuhteisiin. Osallinen olisi se, jolla on mahdollisuus vaikuttaa oman elämänsä kulkuun ja yhteisiin asioihin.
Osallisuuden iloa! marraskuussa
TAOKissa pohditaan ja vahvistetaan osallisuutta Toimintaa ja kohtaamisia -hankkeessa. Hanketta tekevät ammatillisen opettajakoulutuksen opettajat ja opiskelijat yhdessä. Tavoitteena on, että tulevat ammatilliset opettajat, opinto-ohjaajat ja erityisopettajat osaavat edistää entistä paremmin opiskelijoidensa toimijuutta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia opiskeluun ja työhön. Siinä sivussa osallisuuden kokemus toivottavasti kehittyy myös TAOKin sisällä.Hankkeen suurin ponnistus on Osallisuuden iloa! -iltapäivä marraskuun 16. päivä. Luvassa on monenlaista toimintaa osallisuuden tiimoilta. Tuo perjantai-iltapäivä kannattaa merkitä kalenteriin jo nyt. Koska toiminta ja osallistuminen ovat päivän pääosassa, mukaan mahtuu vain yksi luento, joka sitten onkin huippua: professori Juho Saari on lupautunut puhumaan eriarvoistumisesta.
Kymmenen kysymystä osallisuudesta virittää kesään
THL:n Sokra-hankkeessa on kehitelty osallisuuden kokemusta mittaava kysymyspatteristo. Siinä osallisuuden kokemusta pyritään tavoittamaan kymmenellä kysymyksellä. Miksipä emme virittäytyisi kukin vapaajaksoon tai lomaan pohtimalla kysymyksiä itseksemme tai kaverin kanssa. Kuhunkin väitteeseen vastataan asteikolla 1–5 (täysin eri mieltä – täysin samaa mieltä).- Tunnen, että päivittäiset tekemiseni ovat merkityksellisiä
- Saan myönteistä palautetta tekemisistäni
- Koen, että minuun luotetaan
- Saan itse apua silloin, kun sitä todella tarvitsen
- Olen tarpeellinen jollekin toiselle ihmiselle
- Kuulun itselleni tärkeään ryhmään tai yhteisöön
- Pystyn tavoittelemaan minulle tärkeitä asioita
- Pystyn vaikuttamaan joihinkin elinympäristöni asioihin
- Pystyn vaikuttamaan oman elämäni kulkuun
- Tunnen, että elämälläni on tarkoitus
Vastattuasi voit ottaa lokoisan asennon, antaa pilvien ja ajatusten virrata, tulkita tai olla tulkitsematta. Voit kysyä itseltäsi tai lähimmäiseltä yhdentenätoista kysymyksenä: kuinka voit tänään? Tartu käteen, silitä poskea. Hymykin on hyvä alku. Osoitetaan, että kiinnostaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti