26. elokuuta 2013
TAOKK 2013 Aloitustilaisuudessa
Nämä piti olla ammatillisen opettajakoulutuksen ja erityisopettajakoulutuksen avajaiset, eikä mitkään kevätjuhlat. Niin vain kävi että tunteellinen ja ajatuksia herättävän musiikkiesityksen aikana meinasi tippa tulla linssiin. Musiikki oli Charles Aznavourin Eilen kun mä tienyt en. Maistelkaa itse:
Mä haavein tuhansin luo lensin pilvien, mä hiekkaan rakensin kun vielä tiennyt en.
Ei aina käydä voi kuin elämältä odottaa, ei kestä linnat nuo, jos pettää alta maa.
Ei auta itku markkinoilla, sanoisi vanha tätini tässä vaiheessa. Mietin, onko minusta opettajana muuttamaan tätä maailmaa paremmaksi paikaksi elää? On niin paljon asioita, mitä pitäisi korjata: työttömyyttä, perheiden pahoinvointia ja nuorten syrjäytymistä. Puuttumatta nyt hallitus- tai työmarkkinapolitiikkaan, jotka nekin tuntuvat olevan kuin syntipukin etsintää sille, kun mitään ei tapahdu. Niin ja miten maapallo makaa. On sotia, nälänhätää, mielenosoituksia ja nuorisotyöttömyyttä. Ei vedä Kiinan markkinat. Mitä tähän nyt voisi vielä lisätä? Aaah, parempi, ei mitään.
Ketä tästä kamalasta kehityksestä sitten pitäisi syyttää? Ihminen tämän kaiken on saanut aikaan, tyytymätön ihminen, joka haluaa ja haluaa, eikä koskaan ole tyydytetty. Koskaan ei ole tarpeeksi hyvin. Opettajaopiskelija kuin opettaja on myös ihminen, ainakin minun mielestä. Kysyttäessä yläasteen Anssilta, hän saattaisi vetää pipoa tiukemmin päähän ja örähtää pää pulpettia vasten jotain eläimellistä. Kyllä OPETTAJA VOI MUUTTAA maailmaa, juurihan se todettiin, ihmisen aikaansaannoksia tässä katsellaan. Siis yritä edes muuttaa!
Avajaisissa meille näytettiin luokkakuvaa vuosien takaa. Kuvassa alakoululaiset istuivat kiltisti pulpettien ääressä ja opettaja valvoi luokkaa takaoikealta. Kaikki katsoivat luottavaisen hymyillen kameraan. Kaikki näyttävät iloisilta ja hyvinvoivilta. Oliko asiat silloin paremmin? Ei varmaan paremmin, mutta elämä pyöri pienemmissä piireissä ja oli yksinkertaisempaa. Ei tullut infoähkyjä. Ei kyllä ollut kännyköitä tai tabletteja, eikä pelattu netissä sotapelejä. Kylän lapset pelasivat kesällä jalkapalloa ja talvella luisteltiin ja hiihdettiin.
Menneeseen ei voi palata. Ei ainakaan vielä, tiedä noista nykyisistä fyysikoista, mitä tuleman pitää, jos ne aika-akselit riittävästi kaareutuvat. Mitä tässä sitten pitää tehdä? Vastaus löytyy jokaiselta ihmiseltä korvien välistä. Tosin ei ole sellaista mekanismia, mitä vääntämällä kaikkien asenteet muuttuisivat kerralla. Voimme sanoa työmarkkinajohtajille että ” Älkää kyykyttäkö toisianne vaan tehkää jotain yhdessä asioiden puolesta.” Tuskin mitään tapahtuu, jos lehdistä lukee.
Opettajat tietävät että muutokset ihmisten asenteissa oikeaan suuntaan tulee aloittaa jo lapsena. Jos lapsi löytää innostuksen kipinän, tulee edistystä tapahtumaan. Innostunut ihminen on taistelija ja hänessä on rohkeutta toteuttaa unelmansa. Innostus tarttuu myös kanssaihmisiin. Pienistä lumipalloista voi kasvaa isoja palloja, kun niitä tekemään saadaan paljon innostuneita ihmisiä.
Vaikka tuo aloitusesitys otti kantaa myös homekouluihin ja huonoon rakentamiseen, jäi se kauniisti mieleen. Opettaminen on myös tunnetta, tunnetta toimia oikeitten asioiden puolesta.
Teksti: Atte Marttinen
Lähettänyt
Eeva Manni
klo
10:49
20. elokuuta 2013
Näyttötutkintomestareita tulossa Tampereelta!
Näyttötutkintomestarin (NTM) koulutus käynnistyi Tampereen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa ensimmäistä kertaa elokuussa 2013. Koulutuksen aloitti yhteensä 46 osallistujaa, joiden mukana on sekä aikuiskoulutuksessa toimivia ja tutkintojen järjestämisvastuussa olevia opetustoimen henkilöitä että työelämän tutkinnon suorittajan ammattitaitoa arvioivia henkilöitä. Mutta mitä näyttötutkintomestarit sitten tekevät, mihin heitä tarvitaan ja millaisia asioita näyttötutkintomestarin koulutusohjelmassa painotetaan?
Näyttötutkintomestarit toimivat aikuisille suunnatun näyttötutkintojärjestelmän parissa. Näyttötutkinnoissa ammattitaito osoitetaan työelämässä tapahtuvissa palvelu- ja tuotantoprosesseissa. Ammattitaito on voitu hankkia eri tavoin: työkokemuksena, opintoina tai muun kokemuksen kautta. Näyttötutkintoina voidaan suorittaa sekä perustutkintoja, ammattitutkintoja että erikoisammattitutkintoja. Lisää näyttötutkintojärjestelmästä voi lukea Opetushallituksen sivuilta.
- Näyttötutkintomestarit ovat avainroolissa näyttötutkintojärjestelmän toiminnassa, sillä heidän tehtävänään on huolehtia näyttötutkintotoiminnan laadusta ja luotettavuudesta. Näyttötutkintomestareita tarvitaan varmistamaan ja nostamaan suomalaista osaamista, lisää NTM kouluttaja Ari Jussila.
- Tutkintotilaisuuksissa arvioidaan tutkinnon suorittajan osaamista. Tutkintotilaisuuksien arvioinnissa on läsnä kolmikantain edustus, eli arvioijat edustavat työnantajia, työntekijöitä ja opettajia. Näyttötutkintomestarit toimivat mm. edellä mainitussa arviointitehtävässä. Näyttötutkintomestareilla on näyttötutkintojärjestelmän ja -toiminnan tuntemuksen lisäksi myös vankka oman ammattialan osaaminen, ainakin TAOKKin koulutukseen hakeutuneiden haastatteluja tarkasteltaessa, Jussila jatkaa.
- Näyttötutkintotoiminta tullee kehittymään vieläkin merkittävämmäksi ammatillisen osaamisen osoittamisen tavaksi, sillä näyttötutkintojärjestelmän etuna on erityisesti sen työelämälähtöisyys ja joustavuus. Työelämälähtöistä ja joustavaa mallia tarvitaan työelämän ja osaamistarpeiden muuttuessa yhä nopeammin.
TAOKKissa käynnistyneessä Näyttötutkintomestarin koulutuksessa avainteemaksi ja koulutuksen läpäiseväksi asiaksi henkilökohtaistaminen ja sen toteuttaminen aidosti. Tätä edellytetään myös Näyttötutkintomestari, koulutusohjelman (25 op) perusteissa.
- Henkilökohtaistamisen toteuttaminen laadukkaasti ja aidosti vaatii enemmän työtä, mutta olemme varmoja, että se näkyy koulutuksen tuloksissa, Jussila vakuuttaa. Jos kiinnostuit näyttötutkintomestarin koulutuksesta, Ari Jussilan sanoin "ammattitaitoista väkeä tarvitaan toimintaan jatkuvasti, tervetuloa mukaan!" Lisätietoja tulevista koulutuksista ja muusta ajankohtaisesta löytää nettisivuilta www.tamk.fi/taokk/nayttotutkintomestari.
Näyttötutkintomestarit toimivat aikuisille suunnatun näyttötutkintojärjestelmän parissa. Näyttötutkinnoissa ammattitaito osoitetaan työelämässä tapahtuvissa palvelu- ja tuotantoprosesseissa. Ammattitaito on voitu hankkia eri tavoin: työkokemuksena, opintoina tai muun kokemuksen kautta. Näyttötutkintoina voidaan suorittaa sekä perustutkintoja, ammattitutkintoja että erikoisammattitutkintoja. Lisää näyttötutkintojärjestelmästä voi lukea Opetushallituksen sivuilta.
- Näyttötutkintomestarit ovat avainroolissa näyttötutkintojärjestelmän toiminnassa, sillä heidän tehtävänään on huolehtia näyttötutkintotoiminnan laadusta ja luotettavuudesta. Näyttötutkintomestareita tarvitaan varmistamaan ja nostamaan suomalaista osaamista, lisää NTM kouluttaja Ari Jussila.
- Tutkintotilaisuuksissa arvioidaan tutkinnon suorittajan osaamista. Tutkintotilaisuuksien arvioinnissa on läsnä kolmikantain edustus, eli arvioijat edustavat työnantajia, työntekijöitä ja opettajia. Näyttötutkintomestarit toimivat mm. edellä mainitussa arviointitehtävässä. Näyttötutkintomestareilla on näyttötutkintojärjestelmän ja -toiminnan tuntemuksen lisäksi myös vankka oman ammattialan osaaminen, ainakin TAOKKin koulutukseen hakeutuneiden haastatteluja tarkasteltaessa, Jussila jatkaa.
- Näyttötutkintotoiminta tullee kehittymään vieläkin merkittävämmäksi ammatillisen osaamisen osoittamisen tavaksi, sillä näyttötutkintojärjestelmän etuna on erityisesti sen työelämälähtöisyys ja joustavuus. Työelämälähtöistä ja joustavaa mallia tarvitaan työelämän ja osaamistarpeiden muuttuessa yhä nopeammin.
TAOKKissa käynnistyneessä Näyttötutkintomestarin koulutuksessa avainteemaksi ja koulutuksen läpäiseväksi asiaksi henkilökohtaistaminen ja sen toteuttaminen aidosti. Tätä edellytetään myös Näyttötutkintomestari, koulutusohjelman (25 op) perusteissa.
- Henkilökohtaistamisen toteuttaminen laadukkaasti ja aidosti vaatii enemmän työtä, mutta olemme varmoja, että se näkyy koulutuksen tuloksissa, Jussila vakuuttaa. Jos kiinnostuit näyttötutkintomestarin koulutuksesta, Ari Jussilan sanoin "ammattitaitoista väkeä tarvitaan toimintaan jatkuvasti, tervetuloa mukaan!" Lisätietoja tulevista koulutuksista ja muusta ajankohtaisesta löytää nettisivuilta www.tamk.fi/taokk/nayttotutkintomestari.
15. elokuuta 2013
Minustako opettaja?
Atte Marttinen aloitti opettajankoulutuksensa Peruskivi ammatilliseen opettajuuteen -opinnoilla kesäkuussa. Tässä hänen tuntemuksiaan:
Peruskiveä opettajuuteen on nyt muurattu kaksi kuumaa päivää Tampereella. Ensimmäisten päivien perusteella voisin kertoa huomioistani seuraavaa:
Voisi päätellä ettei tullut ikävä oppitunneilla. No ei kerinnyt tulla, sillä touhua ja tohinaa tuntuu riittävän ja uusia mielenkiintoisia asioita. Odotan kauhulla, mitä kaikkea tässä joutuu tekemään ja olemaan valmis tekemään seuraavien 1,5 vuoden aikana.
Uusi opetussuunnitelma oli tietenkin tehty pienemmälle budjetille ja tunteja oli vähennetty ja itsenäistä otetta asioiden selvittämiseen lisätty. Mutta siihen on menty lähes joka puolella. Sinulle ei sanota mitä sinun on tehtävä, vaan sinä otat selvää itse mitä sinun on tehtävä ja saat siihen tukea. Se on vähän kuin Tosi-TV ohjemassa, jossa ryhmä heitetään viidakkoon ja annetaan selvitä siellä mahdollisimman vähän ryhmää ulkoa päin tukien.
Osallistava pedagogiikka on tämän päivän sanahirviö opettajaopiskelijoille. Siinä perimmäisenä tarkoituksena on tukea sisältöjen, menetelmien ja toimintakulttuurien kautta opiskelija omaa identiteetin kasvua opettajaopiskelijana. Tahtoo tarkoittaa sitä että yritä edes olla aktiivinen ja osallistuva, vaikka et saisikaan ääntäsi kuuluville siinä kaikki yhtä aikaa puhuvien opettajaoppilaiden laumassa.
Aikavarkaista varoiteltiin jo toisena päivänä, eli kuinka paljon aikaa menee joutavaan höyrötykseen ja tapoihin, joista pitäisi päästä irti. No, se selviää kun päästään itse luokkahuoneeseen ja nähdään todellinen tilanne, miten tehokkaasti luokkaa pääsee opettamaan. Opettajat ovat sosiaalisia eivätkä pidä kynttilää vakan alla, näin ainakin asiat esitettiin. Kaikki tieto on kaikkien käytettävissä.
Kaiken lisäksi aloitin yrittäjyyteen valmentavassa ryhmässä. Ryhmä on ensimmäinen Suomessa ja koulutuksen tavoitteena on edistää yrittävyyttä ja yrittäjämäistä toimintaa opettajien keskuudessa. Yrittäjämäisen toimintaotteen tarkoitus on selvitä paremmin tässä epävarmassa ja muutoksia muutosten perään sisältävässä yhteiskunnassa. On totta että opettaja ei voi sulkea silmiään ympärillä pyörivältä yhteiskunnalta. Ei, opettajan on oltava suorastaan pyörteen keskiössä haistelemassa tulevia virtauksia. Hänen tulee olla moottori, joka vie asioita oikeaan suuntaan. Katsotan nyt minkälainen moottori saadaan. Diesel on kestävä ja turbon kanssa kilpailee vauhdikkaasti. Riippuu tietysti, millaisella radalla joudutaan ajelemaan ja millaisessa ruuhkassa.
teksti: Atte Marttinen
Peruskiveä opettajuuteen on nyt muurattu kaksi kuumaa päivää Tampereella. Ensimmäisten päivien perusteella voisin kertoa huomioistani seuraavaa:
- opettajat ovat kovaäänistä porukkaa
- opettajat ovat huumorintajuisia
- opettajat ovat lahjakkaita
- opettajat ovat luovia
- opettajat ovat sosiaalisia
Voisi päätellä ettei tullut ikävä oppitunneilla. No ei kerinnyt tulla, sillä touhua ja tohinaa tuntuu riittävän ja uusia mielenkiintoisia asioita. Odotan kauhulla, mitä kaikkea tässä joutuu tekemään ja olemaan valmis tekemään seuraavien 1,5 vuoden aikana.
Uusi opetussuunnitelma oli tietenkin tehty pienemmälle budjetille ja tunteja oli vähennetty ja itsenäistä otetta asioiden selvittämiseen lisätty. Mutta siihen on menty lähes joka puolella. Sinulle ei sanota mitä sinun on tehtävä, vaan sinä otat selvää itse mitä sinun on tehtävä ja saat siihen tukea. Se on vähän kuin Tosi-TV ohjemassa, jossa ryhmä heitetään viidakkoon ja annetaan selvitä siellä mahdollisimman vähän ryhmää ulkoa päin tukien.
Osallistava pedagogiikka on tämän päivän sanahirviö opettajaopiskelijoille. Siinä perimmäisenä tarkoituksena on tukea sisältöjen, menetelmien ja toimintakulttuurien kautta opiskelija omaa identiteetin kasvua opettajaopiskelijana. Tahtoo tarkoittaa sitä että yritä edes olla aktiivinen ja osallistuva, vaikka et saisikaan ääntäsi kuuluville siinä kaikki yhtä aikaa puhuvien opettajaoppilaiden laumassa.
Aikavarkaista varoiteltiin jo toisena päivänä, eli kuinka paljon aikaa menee joutavaan höyrötykseen ja tapoihin, joista pitäisi päästä irti. No, se selviää kun päästään itse luokkahuoneeseen ja nähdään todellinen tilanne, miten tehokkaasti luokkaa pääsee opettamaan. Opettajat ovat sosiaalisia eivätkä pidä kynttilää vakan alla, näin ainakin asiat esitettiin. Kaikki tieto on kaikkien käytettävissä.
Kaiken lisäksi aloitin yrittäjyyteen valmentavassa ryhmässä. Ryhmä on ensimmäinen Suomessa ja koulutuksen tavoitteena on edistää yrittävyyttä ja yrittäjämäistä toimintaa opettajien keskuudessa. Yrittäjämäisen toimintaotteen tarkoitus on selvitä paremmin tässä epävarmassa ja muutoksia muutosten perään sisältävässä yhteiskunnassa. On totta että opettaja ei voi sulkea silmiään ympärillä pyörivältä yhteiskunnalta. Ei, opettajan on oltava suorastaan pyörteen keskiössä haistelemassa tulevia virtauksia. Hänen tulee olla moottori, joka vie asioita oikeaan suuntaan. Katsotan nyt minkälainen moottori saadaan. Diesel on kestävä ja turbon kanssa kilpailee vauhdikkaasti. Riippuu tietysti, millaisella radalla joudutaan ajelemaan ja millaisessa ruuhkassa.
teksti: Atte Marttinen
Lähettänyt
Eeva Manni
klo
15:22
31. toukokuuta 2013
Opettajat ulos luokista – radioon!
Mitä ihmettä? Nuoret lukiolaiset haastattelevat oppitunnillaan pian ammatillisiksi opettajiksi valmistuvia aikuisia monikulttuurisuudesta, kansainvälisyydestä, kestävästä kehityksestä, opettajan työssäjaksamisesta? Voiko näinkin opiskella, eikö kuvion pitäisi olla toisinpäin, opettaja opettaa ja nuori opiskelija kuuntelee?
-Kyllä näin voi opiskella, vakuuttavat Sammon keskuslukion viestintälinjan koordinaattori Jouni Sarpola ja TAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun yliopettaja Annukka Tapani. Idea yhteistyön laajentamiseen virisi vuonna 2012, jolloin Sarpola opiskelijoidensa kanssa oli kertomassa opettajaopiskelijoille teemasta ”nuoret ja sosiaalinen media”. –Silloin mietimme, mitä muuta voisimme yhteistyössä tehdä, oppilaitoksemme kun sijaitsevat fyysisestikin lähekkäin, melkeinpä kadun molemmin puolin.
Opettajaopiskelijat ovat opintojensa loppuvaiheessa usein tuottaneet jo monta kirjallista raporttia, lisäksi heidän pitäisi opettajina pystyä myös muunlaiseen ilmaisuun, sillä opettajakin saattaa eri tilanteissa päästä tai joutua median kanssa tekemisiin. –Ajattelimme, että radiotyön kurssin ja opettajaopintojen oppimistehtävien yhdistäminen haastatteluiksi voisi olla toimiva ratkaisu, toteavat Sarpola ja Tapani. Onneksi myös radiotyön kurssin opettaja Tapio Ylinen innostui aiheesta. –Opiskelijoiden kannalta on hyvä, että he saavat ”oikeita” haastateltavia, näin tulee aidompi tunnelma kuin vain opiskelijakavereita haastatellen. Lukion opiskelijat olivat valmistelleet kysymykset teemoistaan etukäteen ja opettajaopiskelijat olivat hankkineet perusteluja mielipiteidensä tueksi mediaseurantaa tekemällä ja aineistoihin perehtymällä. Oppimistehtävät käsittelivät opettajan työn yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja opettajaa työyhteisön jäsenenä, joten mikä sen parempi vaikuttamisen paikka kuin tulla ulos luokasta ja puhua asioita ääneen. Radiohaastattelut esitetään radio Moreenissa toukokuussa.
Haastattelut toteutettiin Sammon keskuslukion viestinnän tiloissa. Samalla opettajaopiskelijoille tarjoutui tilaisuus nähdä lukion käytänteitä ja oppimisympäristöä – lukiossakin siis on mahdollista tehdä ammatillisia valintoja. Lukiolaiset olivat valmistautuneet haastatteluihin hyvin, vaikka teemat ehkä eivät olleet heille kaikkien kiinnostavimpia. –Jos mielii toimittajan työhön, on hyvä tottua käsittelemään erilaisia teemoja. Aina kun ei työssäkään pääse valitsemaan, mistä aiheesta juttu tehdään, painottaa Jouni Sarpola. –Uusiakin ideoita yhteistyön saralla on viriämässä ja tätä kokeilua kannattaa jatkaa. Opettajaopiskelijoille pitää painottaa jatkossa vielä enemmän valmistautumisen tärkeyttä: vaikka aina ei pyydetäkään kirjallista raporttia ja sen palauttamista ryhmänopettajalle, se ei tarkoita, että oppimistilanteisiin voi tulla ”kahta kättä heilutellen”. Sitäkin valitettavasti näkee, opettajaksi valmistuvillakin, harmittelee Annukka Tapani.
Toisaalta tarvitaan myös oppimistilaisuuksien näkemistä ja niihin rohkeaa tarttumista – tämänkin yhteistyön alku syntyi vanhempainillassa, jossa Tapani oli kuuntelemassa, kun Sarpola opiskelijoineen esitteli viestintälinjan toimintaa. Oppimista, oivalluksia ja ideoita voi siis syntyä silloinkin, kun opettaja ei niitä erikseen osoita. Avoin ja luova mieli eivät ole haitaksi ammatillisellekaan opettajalle, siksi verkostot ja toisilta oppiminen ovat tärkeitä, myös työssäjaksamisen kannalta. Estradi on siis avattu, mitä tehdään seuraavaksi?
teksti: Annukka Tapani
Päivitys 13.6: Radio Moreenin ohjelma löytyy tallenteena täältä: http://home.tamk.fi/~emanni/MurrosRadio2013.mp3
Lähettänyt
Eeva Manni
klo
18:35
28. toukokuuta 2013
Opiskelija on tärkein
TAMKissa
vietettiin tänään johtavan opinto-ohjaajan Anne Mustosen läksiäisiä. Juhlapuheessaan
(kuten aina toiminnassaan ja myös TAMKin opo-tiimin toiminnassa) Anne korosti
opiskelijalähtöisyyttä. Opiskelijan tulee olla aina toimintamme keskiössä ja
toimintojamme tulee aina tarkastella opiskelijan näkökulmasta – miten asia
näyttäytyy opiskelijalle. Näin myös
silloin, kun mietimme uudelleen prosessejamme. Myös opiskelijoiden arvostuksen, tasa-arvoisen
ja oikeudenmukaisen kohtelun sekä moniammatillisen työskentelyn opiskelijoidemme
parhaaksi tulee olla toimintamme lähtökohtia. Tämä pätee kaikissa koulutuksissa ja kaikissa
oppilaitosmuodoissa. Kiitos Anne, että jälleen kerran nostit esille tämän
arvokkaan asian! 23. toukokuuta 2013
Checklist for Inclusive Learning Environment
TAOKK is running an ESF-funded project called Disseminating Inclusive practices (DIP). Disseminating Inclusive Practices project focuses on preventing youth
exclusion and increasing inclusion. These themes are an important development
focus area for upper secondary and university education in Europe and in
Finland. The DIP -project has continued
directly disseminating and further developing the innovations and processes created
in former ESF projects in an international work environment. These former
projects have created and developed inclusive models which support social
development for vocational education and universities. The themes of
Disseminating Inclusive Practices project are accessibility in education,
guidance and special guidance, special needs education, preventing drop-outs as
well as promoting the students’ participation and commitment.
The first results of this two-year project will be presented in ATEE Conference. This conference will be held in Halden, Norway in August 2013. The DIP -project team is having a poster session in this conference. In this poster session we will present a practical
tool for evaluating and developing inclusive learning environments. The aim of the poster session is to create a
general overview of the key elements comprising inclusive learning environment and give some perspectives for developing student involution and participatory
learning. In addition, this poster session gives an overview of the project
Disseminating Inclusive Practices.
The
checklist for inclusive learning environment includes themes such as promoting
student involution, enhancing participatory pedagogy and learning in
educational institutes as well as developing regional cooperation and
multiprofessionalism. The checklist is a practical tool for teachers and
administrative staff and this list is aimed at describing and evaluating the
present state of inclusive learning environment. Checklist includes the critical elements of
inclusive learning environment and gives guidelines to developing
inclusive practices.
See more about the DIP -project in project blog: http://disseminatinginclusive.blogspot.com
22. toukokuuta 2013
Avoimet ja suljetut virtuaalitilat
TEKSO-hanke testaa ja kokeilee
TAOKK
TEKSO-hankkeen myötävaikutuksella sosiaalinen media tulee aikaisempaa
näkyvämmin esiin näkökulman 3 yhteydessä Tampereen perjantain
opettajakoulutusryhmissä. Asiaa pohjustettiin nyt keväällä ”Minä ja SOME”
–tarinoilla, joilla kerätään lähtötietoja ja tuntumaa opettajaopiskelijoiden suhtautumisesta
sosiaalisen median käyttöön. Maija Kärnä opasti opiskelijoita lisäksi sosiaalisen
median työkaluihin syksyn NK3-opintoja silmällä pitäen. TEKSO-hankkeen luonteen
mukaisesti SOME on käytössä hankkeen toimijoiden ja opettajatiimin yhteydenpitovälineenä.
Hankkeen työryhmä keskustelee Facebookissa suljetussa ryhmässä, jonne
talletetaan myös kokousmuistiot ja vastaavat asiakirjat. Opettajatiimin arkipäivän yhteistyön
välineeksi on puolestaan muodostettu yhteisö Google+ palveluun. Toivon mukaan sosiaalisen median soveltamiseen
liittyvät ilot ja surut voidaan kokea autenttisesti toimimalla näissä
palveluissa paitsi varsinaisen oppimisen ohjauksen yhteydessä myös hankkeen
hallinnoinnissa. Uusi OPS tuo
tiimiopettajuuden TAOKK:n toimintamalliksi. Tiimiopettajuuden pilotointi on
TEKSO hankkeen yksi tavoitteista.
Avoimet vai suljetut yhteisöllisen toiminnan
ympäristöt?
Siirtyminen
uuteen OPS:iin TAOKK:ssa tuo esiin monia kysymyksiä ja ratkaistavia asioita.
Joudumme varmaankin sopimaan pelisäännöistä myös sosiaalisen median käyttöön
liittyvistä asioista. TEKSO-hankkeen aikana kerätyt kokemukset tulevat olemaan hyvänä
apuna pohdinnoissa. Onko parempi toimia organisaation sisäisissä verkkoympäristössä,
kuten esim. Tabula kuin avoimissa sosiaalisen median palveluissa, kuten esim.
Facebook, Google+ tai vastaavat?
Yhteisöllistä
toimintatapaa verkossa tukevat sellaiset työkalut kuin wikit ja blogit, chatit
ja videoneuvotteluohjelmat sekä erilaiset yhteisöt, joihin voi syöttää
tietovirtaa, jakaa materiaalia ja linkkejä. Verkossa yhteisöllisesti voi toimia
samanaikaisesti, eriaikaisesti, paikallisesti ja mobiilisti. Siis monipuolisesti ja kaikkiallisesti. Jos
käsitämme yhteisöllisen toimintaympäristön suurin piirtein näin, niin
perustoiminnot on hoidettavissa joko avoimien ilmaisten sosiaalisen median
palvelujen kautta tai sitten vaihtoehtoisesti suljettujen organisaation
sisäisten järjestelmien kautta (Tabula, AdobeConnect, Lync, jne.). Todennäköisesti
toimiva vaihtoehto tulee olemaan hallittu yhdistelmä edellisistä.
Avoimet SOME
palvelut ja toisaalta organisaation sisäiset palvelut eivät käyttäjän
näkökulmasta periaatteessa eroa toisistaan paljon. Esimerkiksi Google+ ja
Facebook palveluihin voi muodostaa suljettuja ryhmiä ja yhteisöjä, joihin ei
ole oikeuksia kuin määritellyillä henkilöillä. Avoin ei tässä tarkoita siis
sitä, että kaikki asiat ovat avoimesti kaikkien nähtävillä. Ehkä keskeiset
asiat, jotka nousevat esiin, ovat tietosuojan luotettavuus, yksityisyyden suoja
ja aineiston tekijänoikeudet sekä se, että organisaation sisäisissä palveluissa
voi olla mukana ainoastaan, jos on organisaation jäsen. Tällä hetkellä Tabula
on käytössä kaikilla TAOKK:n opiskelijaryhmillä ja opintojen etenemistä
ohjataan sen avulla. Opettajasta ja opiskelijaryhmästä riippuen Tabulasta
singahdetaan avoimen sosiaalisen median palveluihin hakemaan tietoa, vaihtamaan
ajatuksia, keskustelemaan ja kirjoittamaan yhteisöllisesti tuotoksia.
TEKSO-hankkeen tavoitteena on lisätä ja laajentaa tätä avoimen sosiaalisen
median osuutta opinnoissa eli siirtää painopistettä enemmän avoimen sosiaalisen
median suuntaan. Tällä hetkellä avoimen
SOME:n yhteisöllisen toiminnantyökalut ovat kehittyneempiä ja toimivampia kuin esimerkiksi
Tabulassa olevat vastaavat toiminnot. Sosiaalinen media on nopeasti kehittyvä
alue ja nyt emme tiedä, mitä palveluja sieltä on huomenna saatavissa oppimiseen
ja opetukseen liittyen.
Z-sukupolvi haastaa
Onko z-sukupolvella
olemassa erikseen työ-roolia? Vai muuttuuko oleminen z-sukupolven myötä
kokonaisvaltaiseksi tapahtumien, kokemusten, tekemisten, työn, perheen, harrastusten,
kavereitten kanssa seurustelun, uusien asioiden oppimisen ja arkiselviytymisen
jatkumoksi? Onko virtuaalielämän ja ”live” elämän raja hämärtynyt? Miten
TAOKK:ssa vastaamme uuden digisukupolven moniin haasteisiin?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


