Ammatillinen opettajankoulutus englanninkielisessä ryhmässä TAOKissa 2016
Ammatillisen opettajan työ edellyttää hyvää itsetuntoa
Syksy alkoi kauhunsekaisissa tunnelmissa, kun kesälomalta palatessa sain kuulla minulle suunnitellun opetuskuorman määrän. Olin iloinen, että sain paljon opetustyötä – sitähän olin jo pitkään toivonut. Samaan aikaan olin kauhuissani! Ehdinkö valmistella uudet opintojaksot muiden töiden lomassa, osaanko suunnitella opiskelijoille lisäarvoa tuottavia opintokokonaisuuksia sekä oikeita asioita mittaavan arvioinnin. Myös käytössä oleva verkko-oppimisympäristö huolestutti, koska en ollut käyttänyt sitä pitkään aikaan. Mitä jos epäonnistuisin kaikessa ja syksystä tulisi stressaavin aika ikinä?
Valmistuin filosofian maisteriksi vuonna 2000 Oulun yliopistosta. Opiskelin pääaineena informaatiotutkimusta, sivuaineina luin mm. markkinointia, sosiologiaa ja kasvatustieteitä. Työllistyin Centria-ammattikorkeakouluun heti valmistuttuani. Ensimmäiset viisi vuotta toimin informaatikkona kaupallisessa tietopalvelussa. Sen jälkeen sain kaksi lasta ja vietin hoitovapaalla viisi vuotta. Palasin takaisin töihin vuonna 2010, jonka jälkeen olen saanut tehdä monenlaisia mielenkiintoisia työtehtäviä. Olen mm. vastannut yksikön viestinnästä ja markkinoinnista, toiminut koulutuspäällikkönä ja projektipäällikkönä sekä verkostokoordinaattorina. Tällä hetkellä toimin tutkimus- ja kehitysyksikössä projektisuunnittelijana, markkinoin messupalveluja ja edustan Centriaa ydinvoimaan ja suurhankkeisiin liittyvässä koulutusverkostossa. Opetustehtäviä olen tehnyt Centria-uran alusta saakka, vuodesta 2000. Informaatikkona opetin akateemista tiedonhakua ja myöhemmin olen opettanut viestintää. Tänä syksynä opetusrepertuaariini tuli TKI-toiminta –opintojakso sekä suomen kielen opetukset vieraskielisille opiskelijoille.
Pedagogiset opinnot suoritin TAOKssa valmistuen jouluna 2016. Onnittelin itseäni jo opintojen kuluessa ja varsinkin valmistumisen jälkeen hyvästä valinnasta: kansainvälisessä, englanninkielisessä ryhmässä suoritetut opinnot antoivat uusia näkökulmia oppimiseen ja oivaltamiseen. Ja sitähän opetus ja oppiminen parhaimmillaan on! Että näet välillä asioita muustakin kuin omasta näkökulmastasi. Opettajat Sisko ja Jori olivat myös mitä parhaimpia oppaita opettajaksi oppimisen polulla. Valmiita vastauksia ei annettu, mutta hyviä kysymyksiä tarjoiltiin. Pedagogisten opintojen aikana oli hyvä olla välillä opiskelijan roolissa. Kun annettiin mahdollisuus, niin halusin suorittaa opintoja mahdollisimman paljon verkon välityksellä. Sain tuntumaa mitä etänä läsnäoleminen on. Nykyinen monimuotototeutus tarjoaa mahdollisuuksia, mutta vaatii myös paljon. Opettajan pitää osata käyttää teknologiaa, joka ei kuitenkaan saa varastaa huomiota opetettavalta aihealueelta.
Aiemmin aina esittelin itseni uudelle opetusryhmälle opettavana asiantuntijana. Tunsin olevani pedagogisesti epävarma, mutta asiantuntemukseni työhöni liittyvissä asioissa antoi itseluottamusta. Tänä syksynä olen ajatellut, että alan olla jo asiantunteva opettaja! Mahtava tunne! Tiedän, että olen opettajaksi oppimisen alkutaipaleella ja paljon on vielä opittavaa ja koettavaa, mutta olen jo varma osaamisestani. Osaan suunnitella (ainakin teoriassa) hyvän opintojakson, osaan ottaa monia asioita huomioon ja olen avoin kaikelle opiskelijoiden antamalle palautteelle. Olen huomannut, että varmalla suunnittelupohjalla kestää paremmin opiskelijoilta tulevaa palautetta.
Miten sitten selvisin syksyn aloitushaasteista? Juttelin avoimesti Kokeneelle Kollegalle huolenaiheistani ja sain pelastavia neuvoja sekä opintojaksojen suunnitteluun että käytössä olevan oppimisympäristön hallintaan. Syyskuu ja lokakuu menivät kauhun- ja onnentunteiden vaihdellessa. Varsinkin suomen tunneilla minusta tuntui välillä ihan huijarilta. Olenko paras opettamaan verbien taivutusta ja partitiivin käyttöä, kun en itsekään ole mikään kielinero. Kokenut Kollega helpotti oloani toteamalla, että osaan suomea kuitenkin enemmän kuin opiskelijani. Tottahan se tietysti on, mutta haluaisin olla oikein hyvä opettaja – kaikille! Haluan, että opiskelijat kokevat oppivansa. Haluan myös, että opetukseni vaikuttaa suunnitelmalliselta ja että pääsemme yhdessä tavoitteisiin. Olen hieman huojentunut, koska olen huomannut, että opiskelijat havaitsevat innostuneisuuteni ja se pönkittää heitä ja myös minua parempiin suorituksiin.
Opettajan työ vaatii hyvää itsetuntoa! On oltava tietoinen valinnoistaan ja osattava tarpeen vaatiessa perustella ne. On kestettävä monenlaista palautetta, myös hyvin kriittistä. Ammatillisella puolella opettaja saa ottaa osaamisensa hyvin laaja-alaisesti käyttöön. Käytännössä laaja-alaisuus tarkoittaa sitä, että väistämättä jossain vaiheessa uraa joutuu epämukavuusalueelle (opettamaan jotain, josta ei ole kokemusta tai jota ei ole koskaan opettanut). Mutta se tunne, kun kaiken epävarmuuden, ponnistelun, stressin ja työn jälkeen yksikin opiskelija kiittää opetuksesta ja oppimisesta! Se tunne on kaiken vaivan arvoinen.
Virve Antinoja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti