Ammatillinen opettajankoulutus Kurussa 1977
Olen kotoisin Länsi-Lapista ”nuuskakairasta” Ylitornion kunnasta ja vielä tarkemmin Tengeliön kylästä. Tengeliö sijoittuu jonkin verran napapiirin alapuolelle Aavasaksan kupeeseen liki Tornionjokea.
Näiltä kairoilta olen ammentanut metsäoppini ja kokemukset metsätyöstä 1970-luvulta alkaen. Kuten muutkin ikätoverini tuohon aikaan, niin myös minä pääsin tai oikeammin jouduin tekemään oikeaa metsurintyötä. Sen jälkeen osaamiseni on karttunut eri metsäopintojen kautta.
Ensimmäisen ja viimeisen metsäalan tutkinnon suorittamisen väli on peräti 40 vuotta. Metsäopinnot lähtivät liikkeelle vuonna 1971 Lapin metsäkoulun metsätalouden perusoppijaksolta ja viimeisin tutkintoni on vuodelta 2011 Mikkelin ammattikorkeakoulusta metsätalousinsinööri YAMK. Tähän väliin mahtuu monenlaista opiskelua kuten ammatillinen opettajankoulutus, opinto-ohjaajan- ja ohjaavan opettajan koulutukset sekä urheiluharrastuspuolelta useita valmentajakoulutuksia mm. lentopallon huippuvalmentajatutkinto 1990-luvulta.
Suurimman osan työurastani olen ollut erilaisissa ammatillisen koulutuksen opetustehtävissä Pohjois-Savossa sekä alueellisissa ja valtakunnallisissa projekteissa. Lisäksi ”reppuun” on mahtunut erilaisia luottamus- ja harrastustoimia. Nykysin tärkeimpänä on omassa maakunnassa vaikuttava Maaseutuammattiin ry.
Monialainen oppilaitoksemme on uudelta nimeltään Savon ammattiopisto ja sijaintipaikkani on aina ollut Toivalan koulutusyksikkö. Tehtävänimikkeitä on vuosien varrella ollut monia kuten lehtori, kurssiteknikko, osastonjohtaja, yksikönjohtaja, tulosaluejohtaja, vs. rehtori ja koulutuspäällikkö.
Työhöni on keskeisesti kuulunut myös koulutuksen kehittämistehtäviä. Oman oppilaitoksen lisäksi vastuullani on ollut Ammattikasvatushallituksen ja nykyisen Opetushallituksen toimeksiantoja. Jo 1980-luvulla toimin valtakunnallisena keskiasteen koulunuudistuksen toimeenpanokouluttajana. Samanaikaisesti toimin myös useissa opetuksen kehittämisryhmissä. Viimeiset kolme vuotta tehtävänimikkeeni on ollut metsäopetuksen erityisasiantuntija. Tärkeimpänä valtakunnallisena tehtävänä oli kokoon juosta ja valmistella uutta eri koulutusasteiden sekä metsäorganisaatioiden ja järjestöjen yhteistä Metsäkoulutus ry:tä. Yhdistys perustettiin toukokuussa 2016. Pohjois-Savossa olen tällä hetkellä vastuullisena johtajana noin 3 miljoonan euron metsä- puunkuljetuslogistiikan koulutushankkeissa.
Oma opettajakoulutukseni Kurun normaalimetsäopistossa ajoittui vuosille 1976–1977. Aloittelin tuolloin opettajauraani Hirvaan metsätyökoulussa silloisessa Rovaniemen maalaiskunnassa. Lähialueella sijaitsi myös kolme muuta alan oppilaitosta: Rovaniemen metsäopisto, Hirvaan metsäkonekoulu ja Lapin metsäkoulu. Alueen oppilaitoksiin tarvittiin ohjaava opettaja ja se pesti lankesi minulle heti oman opettajakoulutukseni jälkeen. Jo seuraavana syksynä toimin ohjaavana opettajana muutamille metsätyönopettajille. Tästä se kaikki lähti liikkeelle ja sitä on nyt kestänyt jo 40 vuotta.
Ohjaustyön alkuaikoina kohderyhmänä olivat vain metsäalan opetustehtäviin auskultoivat opettajat. Myöhemmin ohjaus on laajentunut koskemaan eri koulutusaloja mikä on ollut kaikella tavalla rikastuttavaa ja opettavaista aikaa myös itselleni. Lisäksi opettajankoulutukseen hakeudutaan yhä enemmän suoraan yrityksistä ja muualta työelämästä.
Toki näiden vuosikymmenien aikana myös opettajakoulutuksen opetussuunnitelmat ja itse toteutus ovat kehittyneet monella tavoin. Lisäksi TAMKin johtamana koulutuksen tavoitteellisuus, suunnitelmallisuus sekä käytänteet ovat yhdenmukaistuneet ja kehittyneet ajan vaatimusten mukaisesti. Erityisen tärkeää ovat olleet ohjaavien opettajien omat koulutukset, rooli sekä ohjaustyön merkitys ohjattaville.
Omaa osaamistani ja työmotivaatiotani on lujasti vahvistanut työskentely opettajana, valmentajana, esimiehenä sekä koulutusten kehittäjänä. Näissä kaikissa tehtävissä on hurjan paljon samoja elementtejä ja niitä on pystynyt hyödyntämään myös ohjaavan opettajan työssä. Vastaavasti ohjaavana opettajana toimiminen on antanut uutta sisältöä muihin arkiaskareisiin.
Henkilökohtaisesti olen saanut erityisen paljon elämänoppia kaikilta niiltä ihmisiltä joita olen eri koulutus-, työ-, ohjaus- ja muissa vastaavissa tilanteissa kohdannut. On ollut hienoa tavata heitä myöhemmin ”turuilla ja toreilla”. Varsinkin kun on huomannut, että ”siivet” ovat kantaneet ja monet heistä ovat edenneet hyvin myös omalla työsarallaan. Se on ollut kaikkein palkitsevinta.
Nuorissa on voimaa ja heidän vastuullaan on 100-vuotiaan Suomen tulevaisuus. Meidän yhteinen tehtävämme on tarjota heille oma osaamisemme, kokemuksemme ja tarvittavat elämän eväät.
Toivalassa 30.11.2017
Karl-Erik Hasa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti