Ammatillinen opettajankoulutus Kurussa 1994
Opiskelin aikoinaan yhteiskuntatieteitä aikuiskasvatus pääaineenani. Tuolloin arvelin olevani isona kansalaisopiston rehtori. Siksi suoritin 1980-luvulla kansalais- ja kansanopiston opettaja- ja rehtoriharjoittelut. Rehtoria minusta ei tullut, vaan päädyin ammattikoulun ja yliopiston kautta Tampereen tekussa sijainneeseen Teknillisten oppilaitosten opettajankoulutuskeskukseen (TOPKO) suunnittelijaksi. Tällä tiellä olen edelleen, joskin työnantaja on muuttunut tekusta ammattikorkeakouluksi ja työkenttä tekujen opettajankoulutuksesta ammatilliseksi opettajankoulutukseksi.
Työpaikan vaihtuminen sisäänlämpiävästä kasvatustieteiden tiedekunnasta sisäänlämpiävään tekuun oli tosi opettavainen kokemus. Opin kantapään kautta, miten erilaiset koulutus- ja työurat muokkaavat ihmisten ajattelua ja toimintaa. Eikä kysymys ole mistään parempi-huonompi-asetelmasta, vaan vain erilaisesta tavasta tarkkailla maailmaa.
Opettajankoulutukseni olen suorittanut palasina. Tampereen yliopisto järjesti 1990-luvun alkupuolella vapaan sivistystyön opettajaharjoittelut suorittaneille täydennyskoulutuksen, jonka muodollisena lopputuloksena oli 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot ja niiden antama kelpoisuus sekäyleissivistävään että ammatilliseen koulutukseen.
Ammatillinen opettajankoulutus oli tuolloin vielä laajuudeltaan 40 ov. Olen nähtävästi ahne, kun halusin suorittaa vielä tuon puuttuvan 5 ov, vaikka se ei mitään muodollista kelpoisuutta enää lisännytkään. En halunnut opiskella sitä omassa organisaatiossa TOPKOssa , vaan hakeuduin suorittamaan sen Kurun normaalimetsäoppilaitokseen, jonka kanssa teimme paljon yhteistyötä. Pian tuon jälkeen meidät sitten yhdistettiinkin, kun TAMK perustettiin. Kurun normaalimetsäoppilaitoksen opettajankoulutusosastosta ja Teknillisten oppilaitosten opettajankoulutuskeskuksesta tuli Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu.
Opettajankoulutus on opettajankouluttajalle oikeastaan lähes välttämätön pohja. Opettajille se on muodollisestikin pakollinen, mutta meille suunnittelijoille muuten tarpeellinen. Opettajankoulutus ja opetuskokemus auttaa kummasti ymmärtämään opiskelijoitamme ja heidän opiskeluaan. Ja olisikohan vähän kysymys myös katu-uskottavuudesta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti